Sukututkimus

Vaasan triviaalikoulu v.1722 sisäänkirjautuneet talollisten pojat -Simon Simonis -Michael Johannis Granberg, Vähäkyrö -Andreas Michaelis, Mustasaari -Gustavus Erici Rimahl, Maalahti -Jacobus Erici, Mustasaari -Laurentinus Laurentii, Vähäkyrö -Jacobus Johannis Wikar, Kruunupyy -Andreas Andreae, Mustasaari -Isaacus Georgii, Isokyrö -Mathias Johannis, Mustasaari -Mathias Andreae Släthår, Mustasaari Lähde: Liber Scholae Wasensis 1722-1830, Olavi Vanne, Helsinki 1947

Viikonloppu oli hieman sukututkimusköyhä, mutta sunnuntaina ehdin pohtia Mikki Heikinpoika Kiviluoman taustaa. Mikki oli Kauhajoella Kiviluoman talon vävy ja rippikirjan mukaan syntynyt 27.9.1736 Kauhajoella. Mikin vaimo oli Kiviluoman Antin tytär Maria s. 4.1.1734. Pariskunta oli vihitty 28.10.1759 Kauhajoella. Tuolloin Mikki oli ollut sotilaana Yli-Korhosen talossa Kauhajoella ja kantoi sotilasnimeä Forsman. Korhosessa oli vanhana isäntänä Heikki Korhonen, lieneekö Mikki ollut hänen poikansa? Tämä ei ihan selvinnyt, vaikka minulla on painettuna kirjana Kauhajoen ensimmäiset rippikirjat eli vuodet 1732-1782. 15.11. 2005 Jatkan tätä viestiä, sillä Korhosen Heikki ei ole Mikin isä. Hänen isänsä on todennäköisesti Kauhajoen Panulan talon sotilas Heikki Eliaanpoika Pahlman s. 20.1.1709. PohjalaisSuvut -postituslistalla on asiasta lisää keskustelua, jos kiinnostaa.

Olin maanantaina työmatkalla Vaasassa ja ehdin käväistä iltapäivällä Vaasan maakunta-arkistossa. Tällä kertaa tarkastelin karttoja, lähinnä iso-jakokarttoja 1700-luvun alkupuolelta, mutta myös myöhempiä 1700-luvun eri tilojen lohkomiskarttoja. Åkermanilla ja muilla maanmittareilla oli ihanan selkeää piirrosjälkeä ja käsialaa. Olisin myös halunnut saada käsiini isonjaon täydennysjaon karttoja, mutta etsimältäni paikkakunnalta kartat oli piirretty (ja täydennysjako toteutettu) vasta vuonna 1913. Joten joudun lähestymään maanmittauslaitosta. No eipä tule uutta Vaasan matkaa sen takia, sillä paikallisten maanmittaustoimistojen vanhat kartat on siirretty Jyväskylään. Onneksi ei sentään tarvitse Jyväskylään matkata, sillä maanmittaustoimistot ovat ottaneet käyttöön sähköiset tiedostot ja voin kaiketi tilata ne (kartat) tänne Helsingin maanmittaustoimistoon. Hieno juttu.

Vaikka ne ruotsinkieliset kirjurit käänsivät käräjäpöytäkirjoissakin ihmisten nimet ruotsiksi, niin paikannimiä ei aina sentään. Esi-isäni isokyröläinen Juho Erkinpoika kiisteli ilmajokisen isännän Lassen kanssa 1680-luvun alkupuolella niitystään, joka sijaitsi " Sutikan näfvalla ". Olin ihan riemastunut, kyseessähän on minulle niin tuttu paikka: hyvä puolukkapaikka, jossa olen käynyt monena syksynä. Niin, tuo nevahan on Sutikanneva ja se sijaitsee Isonkyrön ja Laihian rajamaastossa, nykyisin ainakin Laihian puolella, melko lähellä Vaasa-Tampere tietä. Noin 28 kilometriä kaakkoon Laihian keskustasta. Kyseessä on melkoisen iso suoalue. Sitä on nykyään ojitettu raskaalla kädellä, mutta varmaan Juhon aikaan se oli aikamoisen upottava suo. Jännää ylipäätään, että Juholla oli siellä niittyä. Myöhemmin kyröläisten metsät loppuivat aika pitkälle Laihianjokeen ja joen toisella puolella metsät kuuluivatkin sitten laihialaisille.

Istuin tänään KA:n mikrofilmisalissa peri tuntia ennen töihin menoa. Yritin keskittyä suttuiseen mikrofilmiin vuodelta 1685, mutta olin ihan ärsyyntynyt, kun tutkijapariskunta kälätti kovaan ääneen melkein korvan juuressa. Teki mieli sanoa, että ei kuule kiinnosta. Ärsytti vielä enemmän, kun en saanut sutusta mitään selkoa. Käräjäpöytäkirjassa oli ilmeisesti ollut paha vesivaurio. Antaisivatkohan ne (KA:n virkailijat) minulle alkuperäisen katsottavaksi, josko siitä saisi edes osittain paremmin selvää. Yleensä mikrofilmisalit ja arkistot ylipäätäänkin pakkaavat olla hipihiljaisia. Puhelinäänet on kielletty, samoin ruuan mussuttaminen tai juomilla läträäminen. . Maanantaina olisi vuorossa työmatka Vaasaan ja olisi ihan kiitettävästi aikaa mennä käymään työtapaamisten jälkeen Vaasan Maakunta-arkistossa, sillä kone lähtee vasta viideltä