torstaina, lokakuuta 30, 2014

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari?

Lisää kuvateksti

tiistaina, elokuuta 06, 2013

Isonkyrön rippikirja nyt 1891-1900 excel-tiedostona!

Eteläpohjalaiset Juuret ry on puhtaaksikirjoittanut Isonkyrön rippikirjan
kymmenen vuoden jaksolta 1891–1900 ja tallentanut sen tietokannaksi
excel-muotoon.

Rippikirjatiedosto löytyy yhdistyksen verkkosivuilta
www.etelapohjalaiset-juuret.fi kohdasta "sukututkimus". Tiedosto on julkinen,
eli kaikki isokyröläisistä suvuista kiinnostuneet voivat selata rippikirjaa tai
tehdä siitä hakuja. (suora linkki:
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/isonkyron_rk.html)


Yhdistyksen puhtaaksikirjoittama rippikirjajakso sisältää 1670 sivua.

Puhtaaksikirjoitetusta rippikirjasta on mahdollista hakea henkilöitä normaaliin
tapaan erilaisilla hakusanoilla. Normaalilla manuaalisella etsinnällä henkilön
hakemiseen vaikkapa mikrokorteilta voisi kulua jopa päiviä, kun taas yhdistyksen
sähköisestä tietokannasta henkilön voi löytää sekunnissa.


Haun voi suorittaa Eteläpohjalaisten Juurten verkkosivuilla erilaisin
kriteerein: syntymänimen, syntymäajan, syntymäpaikan tai asuinpaikan mukaan.
Huomaathan, että henkilöiden nimet on voitu kirjoittaa w-kirjaimella, myöhemmin
käytetyn v-kirjaimen sijaan.


Kun olet klikannut tiedoston auki, voi aloittaa etsinnän esimerkiksi painamalla
yhtä aikaa näppäimiä Ctrl ja F. Tällöin etsintäruutu tulee näkyviin.

Kuten HisKissäkin, myös Eteläpohjalaiset Juuret ry:n puhtaaksikirjoittamassa
Isonkyrön rippikirjassa tiedot on tarkoitettu nimenomaan hakukäyttöön, eikä
korvaamaan alkuperäisiä rippikirjoja. Tiedoissa voi huolellisesta
tarkistuksestakin huolimatta olla virheitä, ja kaikki tiedot tulisi
mahdollisuuksien mukaan tarkistaa alkuperäisistä lähteistä.


Suora linkki Eteläpohjalaiset Juuret ry:n puhtaaksikirjoittamaan Isonkyrön
rippikirjaan: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/isonkyron_rk.html

Käykäähän kokeilemassa ja kertokaa kommenttejanne!



Eteläpohjalaiset Juuret (=Roots in Southern Ostrobothnia Genealogical Society) has made an online database of Isokyrö parish church books (communion books) - years 1891-1900. 

This database is a wonderful search tool to all Finnish Americans whose ancestors came from Isokyrö. The database is in Excel form. 

This is a direct link to the database: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/files/isonkyron_rippikirja_1891_1900_ep_juuret_ry.xls

When you open the file you can begin your search by pressing Ctrl and F together.
The church book contains all the Isokyro / Isokyrö / Storkyro villages:  Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Napue, Orismala, Orisberg, Palhojainen, Palo, Ritaala, Tervajoki, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä.

keskiviikkona, lokakuuta 10, 2012

Viikonloppuna nähdään Vantaan sukumessuilla

Ensi viikonloppu vierähtää pääkaupunkiseudun isoimmilla sukumessuilla Vantaalla. Kuulutko sukuuni -tapahtuma, joka on maksuton ja avoin kaikelle yleisölle, järjestetään lauantaina 13.10 ja sunnuntaina 14.10. Lauantaina klo 10-17 ja sunnuntaina 10-16.

Olen Eteläpohjalaiset Juuret ry:n osastolla, joten tule moikkaamaan minua ja Juuret-lehden kirjoittajia.

Sukututkijoiden, sukututkimusyhdistysten ja muiden näytteilleasettajien lisäksi tapahtumassa on kiinnostavia luentoja, kuten vaikkapa FT Mirkka Lappalaisen esitelmä "1600-luvun suuri nälänhätä Suomessa".

DNA sukututkimuksessa on kova sana, ja Vantaan tapahtumassa on DNA-tutkimuksesta tietoisku sekä esim FTDNA:n Suomi DNA-vertailuprojektin kokoontuminen.

Koko messujen ohjelma löytyy täältä.

Eteläpohjalaiset Juuret -lehden kirjoittaja Irja Hirsivaara juttelee dosentti Jukka Palon kanssa Vantaan Kuulutko sukuuni -tapahtumassa lokakuussa 2011.

maanantaina, huhtikuuta 23, 2012

Uusi sukuohjelma innosti tutkimuksen tekoon

Olen hieman saanut uutta sysäystä sukututkimukseni tekoon hankkimalla tilin MyHeritagesta.

Suvussa on muitakin tutkijoita, niin ajattelin, että tämä on hyvä keino tuoda sukututkimusta foorumiin, jossa sitä voi lisätä ja muokata yhdessä muiden sivuston jäsenien kanssa. MyHeritage on hyvin koukuttava "matching"-palvelunsa vuoksi. Lisäksi sivustossa on helppo jakaa kuvia sukulaisten kanssa. Mukana on myös facebook- tai twittermäinen laatikko omien kuulumisiensa päivittämiseen koko suvulle. Sukulaisten 60-vuotissynttäritkään eivät pääse unohtumaan, koska ohjelman voi pyytää tiedottamaan sähköpostitse lähisuvun merkkipäivistä.

MyHeritage on israelilainen yhtiö. Ei ihmetytä, koska ovathan juutalaiset kokeneet diasporan ja tarve/kaipuu suvun löytymiselle on suuri, koska saatetaan olla hyvinkin kaukana suvun alkujuurilta. Yhdysvalloissa firman toimisto on puolestaan mormonien kansoittamassa kaupungissa eli Provossa Yhdysvaltojen Utahissa. Mormonit tunnetaan ehkä vieläkin intohimoisimpina sukututkijoina uskontonsa vuoksi.

Ei se ilmainen tietenkään ole. Tai perusversion, jonne mahtuu 250 henkeä saa ilmaiseksi, mutta se ei riitä pitkään - Premium-taso maksaa viisi euroa kuussa (60 e/vuosi) ja rajoittamaton Plus-taso 8,95 euroa kuukaudessa.

 Kuvassa mieheni Sigell - Grönlund -sukua Hollolasta, Sipoosta, Juvalta ja Helsingistä.

lauantaina, joulukuuta 31, 2011

Paketti eteläpohjalaista sukututkimusta

Olen sillä tavalla tekemisissä Eteläpohjalaiset Juuret -julkaisun kanssa, että olen jo muutaman vuoden ajan oikolukenut yhdessä toisen henkilön kanssa kaikki Juuret-lehdet. Minulle saa siis (ja etenkin kirjoittajille tietysti) lähettää risuja kielioppi- ja pilkkuvirheistä. Sisältövirheistä kannattaa kovistella jotain muita tahoja kuin minua.


Oikolukiessa artikkelit tulevat aika tutuiksi, joten me oikolukijat teimme tällä kertaa pelkän sisällysluettelon lisäksi lyhyet esittelyt jokaisesta Eteläpohjalaiset Juuret 4/2011 -lehden artikkelista.


Eteläpohjalaiseen sukututkimukseen keskittynyt lehti haettiin tällä viikolla painosta, joten asia on sangen tuore. Laitoimme vielä jokaisen artikkelin perään pienen "tagipilven" eli asiasanat.


Eteläpohjalaiset Juuret 4/2011:


Irja Hirsivaara: Ilmajoen Lahdenkylän Ranta

Artikkelissa esitellään ilmajokisen Rannan talon isäntiä 1500-luvun puolivälistä isonvihan loppuun. Isonvihan aikana tila oli suurimman osan aikaa autiona, kunnes sai uuden isännän Seinäjoelta vuonna 1719.
Asiasanat: Ilmajoki Lahdenkylä Paharanta Ranta Uppa Kapala Loppi

Hillevi Tyni: Kauhavan Pollareita

Kauhavan Pollarin perustaja tuli perimätiedonkin mukaan Ylistarosta 1500-luvun lopulla. Talo autioitui kumminkin neljännesvuosisadaksi. Uuden isännän mukana taloon tuli uusi suku, jonka jäseniä on Kauhavan lisäksi naapuripitäjissä ja mm. kielirajan takana Vöyrillä.
Asiasanat: Hissa Kalliokoski Kontsas Louko Påhls Vähäpassi Klemetinpoika Kauhava Pollari Vöyri

Matti J. Kankaanpää: Lyhennysveroluetteloista

Ammattisukututkija Matti J. Kankaanpää kertoo läänintilien lyhennysveroluetteloista. Hän esittää esimerkkinä kahden pitäjän eli Ilmajoen ja Lapuan lyhennysveroluettelot vuodelta 1677.
Asiasanat: Läänintilit lyhennysveroluettelo rästiveroluettelo Lapua Töysä Kuortane Tiistenjoki Haapakoski Ylinurmo Yli-Nurmo Alanurmo Ala-Nurmo Naarasluoma Liuhtarla Kauhava Ilmajoki Kauhajoki Päntäne Mieto Jouppila Nenättömä Kokkola Röyskölä Alavus

Matti Lehtiö: Isonkyrön Ollikkala – Paljon kysymyksiä ja jokunen vastaus

Artikkelissa luotsataan Isonkyrön Laurolankylän Ollikkalan tilan asukkaita aina 1600-luvun alun Tuomas Jaakonpojasta vuonna 1732 isäntäpariksi tulleeseen Matti Jaakonpoikaan ja Kaisa Juhontyttäreen. Ajanjaksolla suku Ollikkalassa vaihtuu ainakin kolme kertaa. Matti Lehtiö pohtii uusien isäntien ja emäntien alkuperää ja esittelee Ollikkalan lasten elämänkulkua.
Asiasanat: Isokyrö Ollikkala Laurolankylä Laurola Åkerblad Korvola Nikula Erkkilä Kylmäjyrä Appelroth Miska Mononen Viitaluoma Kleemola Laihia Kurikka


Matti Lehtiö: Torkkolan Rinta

Asiaa Vähänkyrön Torkkolankylän Rinnan tilasta ja talonhaltijoista 1500-luvun puolivälistä 1700-luvun puoliväliin. Ensimmäisenä isäntänä mainitaan Matti Tapaninpoika Rinta. Artikkeli päättyy Mikki Yrjänänpoika Rinnan avioliittojen ja lapsien esittelyyn. Artikkelissa kerrotaan myös Torkkolan kylän asutuksen alusta yleisemmin.

Asiasanat: Vähäkyrö Torkkola Torkkolankylä Rinta Veikkaala Kull Mustasaari


Jouko Niemelä: Sukutauluja Alavuden Tusan suvusta

Jouko Niemelä on laatinut Prusi Tuomaanpoika Tusan viisi jälkipolvea sukutauluina. Varsin kattavasta esityksestä löytynee monien alavutelaisia juuria omaavien esi-isiä ja -äitejä
Asiasanat: Tusa Yli-Härkölä Lanamäki Sysilampi Yrjänäinen Kahra Ala-Härkölä Ikkala Pyylampi Haveri Alavus Kauhajoki

Matti Lund: Tanttareille, Torkoille, Töyleille ja Lemboille esi-isiä Isonkyrön Lempolan Perttulasta
Nykyisessä Ylistarossa sijaitsevan Torkkolankylän (aiemmin osa Isoakyröä) Perttulan talon nimenantaja löytyy, samoin selviää, miksi otsikossa on nimi Lembo.
Asiasanat: Koivulahti Fanth Herttua Kraft Pulteri Västi Lemponen Lembo Lempola Perttula Tanttari Torkko Töyli Mononen Torkkola Mustasaari Isokyrö Ylistaro

Ulla-Maija Launiala: Tarkennuksia lapualaisiin sukutietoihin

Tekstissä oikaistaan Lapuan kirkonkirjojen ja muuttokirjojen sisältämiä virheitä, jotka ovat johtaneet sukututkijoita hakoteille Hangasmäen, Isoluoman, Karhumäen ja Ylistaron Malkamäen sukujen selvittäjiä.
Asiasanat: Lapua, Korsnäs, Ylistaro, Harberg, Isoluoma, Malkamäki

Esa Tuuri: Kahran Marketta

Esa Tuuri löytää vanhemmat Alavuden Kahran talon emännälle Marketta Kahralle s. 1691 k. 1761.
Asiasanat: Alavus Kahra


Jos nyt joku tässä vaiheessa miettii, että mistä juuri tätä julkaisua saa, niin tässä on linkki:

lauantaina, syyskuuta 03, 2011

Eteläpohjalaiset Juuret sai uuden sivuston

Paljon käyttämäni sivusto eli Eteläpohjalaiset Juuret (http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/) on julkistanut uudet verkkosivunsa. Aika iso remontti - ja selkeästi parempaan päin niin ulkoasussa kuin käytettävyydessä.


Sivuston tuotehaku oli näppärä. Kirjoitin hakukenttään "Hiipakka" ja jo löytyi kaksi Eteläpohjalaiset Juuret -lehden numeroa, jossa oli juttua nimenomaan Hiipakan suvusta.


Hyvä uudistus on myös se, että ainakin uusimmissa julkaisuissa on sisällysluettelot.

Jäsenille on mahdollisuus kirjautua ja nähdä esimerkiksi verkkokaupasta aiemmin tilaamansa tuotteet. Uutena oli valokuvien tunnistamista.


Olihan siellä tuttuakin tavaraa, "tarinat", "henkilöhakemistot" ja erilaiset matrikkelit ja linkkilistat.


.


perjantaina, helmikuuta 20, 2009

Uusi sukulainen

Tuomas Kalmi
Esi-isien ja -äitien etsimisen sijasta olen viime aikoina keskittynyt uuden sukulaisen tuottamiseen ja sen jälkeen hänestä huolehtimiseen. Esikoispoikamme Tuomas Tyko Johannes syntyi 29.11.

Sukututkimusharrastukselle tämä tietysti on tarkoittanut hiljaiseloa, toisaalta myös piristettä.

lauantaina, marraskuuta 22, 2008

Kuinka Isonkyrön pappila sai nimensä

Isonkyrön pappila Mariedal
Näin kerrotaan Waasan Lehdessä nro 1 06.01.1884 s.4 siteeraten Isonkyrön arkistosta löytynyttä kirjaa "Kyrckionens prästegårdens och capellanbolets inventarer och documenter".

"Wuonna 1868 (pitäisi olla varmaankin 1768?) toukokuun 8. päivänä pidettiin Komsilan kestikievaritalon maantutkinto, jolloin pappilan huomattiin olevan varsinaista nimeä vailla, millä sitä maakirjassa nimitettäisiin.

Nimenanto ei kuitenkaan tällä kertaa tullut parahillensa, vaan tapahtui kohta jälkeenpäin päivällisellä pappilassa, kun maankamreeri Kaarle Juhana Stillman esitteli talon nimeksi MARIEDAL emännän Maria Elisabeth Moliis'in kunniaksi.

Nimi hyväksyttiin ja määrättiin henkiherran merkittäväksi maakirjaan."

Maria Elisabeth Moliis (vih. 1751 k. 1818) oli Isonkyrön kirkkoherran Johan Aejmelaeuksen puoliso. Aejmelaeus oli syntynyt 10.3.1718 ja kuoli Isossakyrössä 10.6.1805. Myös hänen isänsä Nils oli ollut Isonkyrön kirkkoherra, samaten Johanin poika Nils sai saman viran.

Moliisin isä oli puolestaan Närpiön kappalainen Henrik Moliis s.24.9.1712, jonka isä oli puolestaan Teuvan kappalainen Henrik Moliis. Maria Moliisin äiti oli Anna Katarina Stenbäck k.1791.

Kaarle Juhana Stillman oli Vaasan läänin lääninkamreeri Karl Johan Stilman, k. 1781. Stilmanin vaimo oli Brita Katarina Widbom. Stilmanin tytär oli puolestaan naimisissa Anders Aejmelauksen kanssa, jonka isä, myöskin Anders nimeltään, oli Halikon kirkkoherra ja Nils Aejmelauksen veli. Eli toisin sanoen Johan Aejmelaeus oli Karl Johan Stilmanin vävyn serkku. (tiedot ovat Ylioppilasmatrikkelissa 1640–1852).

No, miten Mariedal sitten liittyy minuun. Kirkkoherrat eivät ole sukuani, mutta eräs Mariedalin vuokraviljelijöistä sen sijaan on.

Erkki Matinpoika Kokki s.11.5.1725 ja Sofia Israelintytär Åkerblad s.10.12.1737 menivät naimisiin 26.1.1755. Tuolloin Erkki oli renkinä pappilassa. Titteli muuttui myöhemmin pappilan vuokraviljelijäksi eli landbondeksi. Sofia ja Erkki saivat pappilaa viljellessään kunnon lapsikatraan. Erkki kuoli 17.3.1798 "i prästgård Mariédal" 68-vuotiaana. Kuten huomaamme, pappila sai nimensä Erkin ja Sofian viljellessä tilaa.

Yksi pariskunnan tyttäristä oli esiäitini Sofia Erkintytär s.9.10.1765, joka myöhemmin avioitui vähäkyröläisen Nissilän Matin Mikko-nimisen pojan kanssa. Mikko Matinpoika oli aluksi vuokraviljelijänä Isonkyrön Ventälän Knaapissa ja myöhemmin pariskunta isännöi Napuen Vakkista.

perjantaina, marraskuuta 07, 2008

Orismalassa 1705, 1711 ja 1713

Henkikirjan mukaan Isonkyrön Orismalassa elivät (ja maksoivat veroa) vuonna 1711 seuraavat 16-65 -vuotiaat henkilöt:

1/2 mnt Jaakko Kinnari ja vmo
1 mnt Heikki Liimakka, tytär Susanna
1 mnt Tuomas Mylläri ja vmo
1 mnt Simuna Trompari ja vmo
1 mnt Jaakko Karhu ja vmo, poika Juho
1/2 mnt Matti Katila, vävy Juho ja vmo
1/2 mnt Antti Katila ja vmo, sisar Liisa
1/2 mnt Juho Varsanpää ja vmo
3/4 mnt Olli Sukka, tytär Aune
1 1/3 mnt Lauri Laurila ja vmo, lanko Iisakki, sisar Susanna
1 mnt Juho Arkkola ja vmo, vävy Matti
1/2 mnt Antti Kannasto ja vmo, piika Riitta
1 1/6 Kristo Mielty ja vmo
2/3 Matti Kuki
2/3 Maria Mononen, renki Matti
3/4 Juho Annala, vaimo Johanna, renki Matti
Torppari Juho Niemistö


ja entä miten tämä eroaa vuoden 1713 henkikirjasta. No...
1 manttaalin Liimakassa onkin Heikki Liimakan ja tytär Susannan sijaan Vilppu Liimakka ja sisar Susanna.
1 mnt Myllärissä asuu Tuomaan ja vaimon lisäksi poika Matti.
1/2 mnt Katilassa on Antin ja vaimon lisäksi renki Lauri.
1/2 mnt Varsanpäätä asuvat Heikki ja vmo sekä renki Matti
3/4 mnt Sukassa on enää yksi henkiveronmaksaja eli Olli Sukan tytär Aune
1 1/3 mnt Laurilassa on isäntä Laurin ja vmon lisäksi lanko Israel.
1 mnt Arkkolassa on Juhon ja vmon lisäksi sisar tai piika Kaisa.
2/3 mnt Monosessa asuu Matti Mononen ja äiti Maria sekä renki Matti
Sen sijaan 3/4 Annalassa ei ole enää renkiä, ainoastaan isäntä Juho ja vmo.
Torppari Niemistöä ei vuoden 1713 henkikirjassa mainita.


Ero ajassa taaksepäin eli vuoteen 1705 on isompi.
Silloin Kinnarissa asuvat Tuomas Kinnari ja vmo Aune
Liimakkaan on merkitty Heikin lisäksi vmo Maria
Mylläriin Tuomaan ja vmo Marian lisäksi poika Matti
Trompariin Simuna Simunanpoika ja vaimo Maria sekä sisar Malin
Karhussa elelee Jaakko Karhun ja vaimo Marian lisäksi veli Martti ja tämän vaimo Maria
Toisessa Katilassa ovat Matti Katila ja vmo Valpuri ja toisessa Katilassa Antti ja tämän vaimo Kaisa.
Varsanpäässä on Juho Juhonpoika isäntänä ja tämän vaimo Kerttu sekä sisar Aune.
Sukassa on Olli Sukka sekä vävynsä Jaakko ja tämän vaimo Susanna
Laurilassa valtaa pitää vielä vanha isäntä Juho Laurila, kirjoilla ovat myös poika Lauri ja tämän vaimo Aune, vävy Israel ja vaimo Maria sekä sisar Johanna.
Arkkolassa ovat Juho Arkkola ja vaimo Valpuri sekä sisar Kerttu
Kannastossa Antti Kannasto, vaimo Liisa ja piika Elina
Mieltyssä on Juho Mielty, tämän vaimo Johanna, pka? Jaakko ja vaimo Susanna
Monosessa on isäntänä vielä Mikki Mononen ja vmo Maria, renki Juho
Annalassa isännöi Simuna Yrjänänpoika Annala (Juho Annalan isä) ja vmo Liisa
sitten on vielä itselliseksi tituleerattu Juho Niemistö.

Hautausmaksuluetteloiden mukaan vuonna 1708 kuolivat Orismalasta Juho Laurila ja Simuna Annala, vuonna 1712 kuoli Heikki Liimakka, Juho Karhu ja Heikki Katila.

keskiviikkona, lokakuuta 08, 2008

Sukututkimusmessut Vantaalla 11-12.10.2008

Vantaan Seudun Sukututkijat ry järjestää kymmenennen kerran "Kuulutko Sukuuni"-tapahtuman 11.-12.10.2008 klo 10 - 17 (su klo 10-16) Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipisteessä, Tennistie 1, 01370 Vantaa.

Ohjelmassa mm. seuraavia luentoja juhlasalissa:
LA 11-12 Kummisuhteet; FT Kari-Matti Piilahti
LA 13-14 Genetiikka sukututkimuksen apuna; Professori Antti Sajantila ja
dosentti Jukka Palo, Helsingin yliopisto
LA 15-16 Vanhat valokuvat; Yli-intendentti Sirkku Dölle, Museoviraston kuva-arkisto

SU 11-12 Sukututkija ja vuoden 1918 tapahtumat; Fil. kand. Aapo Roselius, Helsingin yliopisto
SU 12.30-13.30 Kuinka Vantaan alue on asutettu; Puheenjohtaja Jukka Hako, Vantaa-seura
SU 14-15 Torpparikysymyksen ratkaisu 80 vuotta sitten; Professori Matti Peltonen,
Helsingin yliopisto

Näyttelyosastoja on tänä vuonna yli 80. Käykää kurkkaamassa myös Eteläpohjalaiset Juuret -yhdistyksen osastoa!

keskiviikkona, heinäkuuta 09, 2008

Kesälomatauko


Oikein mukavaa ja aurinkoista kesää!

sunnuntaina, maaliskuuta 23, 2008

Vanhoja kuvia

Tromparin talo, Orismala, Isokyrö.

Pääsiäissunnuntai on sujunut leppeästi. Katselimme äitini kanssa vanhoja valokuvia. Tuli vastaan mm. tällainen, jossa lapset ovat naurismaalla. Kuva lienee 1910-luvulta.

sunnuntaina, maaliskuuta 02, 2008

Murhapoltto Isossakyrössä

Huomasin, että Historiallinen sanomalehtikirjasto on saanut uusia lehtiä digitoitua. Hieno juttu!

Yksi lehdistä on Waasan Lehti. Vuoden 1889 Helmikuun 9. päivän lehdestä löysin mielenkiintoisen jutun, joka koski isoisäni isoisää Juho Tromparia.

"Isonkyrön Orismalan kylästä helmikuun 6. päivänä meille kirjoitetaan:




Murhapoltto tapahtui kylässämme yöllä tämän kuun 1. päivää vastaan. Tulen uhriksi joutui nimittäin talokas Juho Tromparin riihirakennus, jossa paloi suvitou'on olkia n.20 kuorman vaiheille.
Rakennus oli Isokyrön pitäjän yhteisestä paloapuyhtiössä vakuutettu ainoastaan 200 markasta. Talokas J. Trompari tulee siis arvatenkin kärsimään tulipalon tähden vahinkoa. Pidetystä poliisitutkinnosta tuli asia jo siihen määrin selville, että epäilty otaksuttavasti tulee syylliseksi ja saa ansaitun tuomionsa kun asia otetaan oikeuden tutkittavaksi paikkoin tapahtuvissa välikäräjissä.
Toivottavaa olisi, että moisen ilkityön tekijä saisi ansaitun rangaistuksensa, etteivät murhapoltot pääsisi niin suuren valtaan kuin ne Laihialla muutamia vuosia takaisinpäin olivat."

Aluksi jäin miettimään termiä "murhapoltto". Laki muuttui vuonna 1995 ja alettiin käyttää termiä tuhotyö. Murhapoltosta tulee mieleen, että rakennuksessa pitäisi olla ihmisiä. Tosin noina aikoina kylät olivat tiiviitä ja tuli levisi äkkiä myös taloihin. Näin sanoi laki:

"Lievänlaatuinen murhapoltto on voimassa olevan lain 4 §:n mukaan sellaisen talon, rakennuksen tai aluksen tuleen sytyttäminen, joka ei ole 1 §:ssä tarkoitetussa mielessä asuttu. Lievään murhapolttoon syyllistyy myös tiettyjen pykälässä lueteltujen omaisuuslajien tuleen sytyttäjä. Näitä omaisuuslajeja ovat vilja, heinä- tai olkisuova, metsä, suo, työkalu-, polttopuu-, sysi-, hirsi-, lauta- tai muu tarvike- tai tavaravarasto tai vastaava.
"

En tosin tiedä, mitä laissa sanottiin vuonna 1889, mutta murhapoltto toki oli jo rikos 1730-luvun laissakin.

Miettimään pistää myös tuo "etteivät murhapoltot pääsisi niin suureen valtaan kuin Laihialla muutamia vuosia takaisinpäin". Ilmeisesti Laihialla oli ollut 1880-luvun puolivälissä jokin tuhopolttojen sarja.

Nyt tietysti mieltä kutkuttaisi mennä katsomaan käräjäpöytäkirja vuodelta 1889, sanomalehdessä kun sanottiin, että asia menee välikäräjille. Ongelma vain on, että käräjäpöytäkirjat ovat Vaasan maakunta-arkistossa ja minä täällä Helsingissä. No, sitten kesällä - kun ei kerran ole pääsiäisenäkään auki.

Toinen mielenkiintoinen juttu on tämä pitäjän yhteinen paloapuyhtiö,
jota ilmeisesti voi pitää palolautakunnan esiasteena tai palovakuutusyhdistyksen. Näitä palovakuutusyhdistyksiähän on nykypäivänäkin esim. Lähivakuutusryhmän yhdistykset.

----------------------
Waasan Lehti newspaper from 9th Feb 1889 tells: In Orismala village, Isokyrö farmer Johan Trompari's drying barn was burned 1st Feb 1889 and it was an arson. Arsonist will be prosecuted in the court of law.

sunnuntaina, helmikuuta 24, 2008

Sakarin työnhaku ( Hollola 1817)

Hollolan pitäjänkokous 17.8.1817

Anders (Antti) Sigellin kuoleman johdosta on kirkonvartijan (suntion) toimi tässä emäseurakunnassa tullut avoimeksi. Avoimesta paikasta on ilmoitettu Turun virallisessa lehdessä ensimmäistä kertaa 29. päivä toukokuuta, tämän vuoden numerossa 62, sekä sen jälkeen vielä kaksi eri kertaa kesäkuussa. Kukaan hakija ei ole toimeen ilmoittautunut, paitsi edesmenneen poika Zacharias (Sakari) Sigell, joka jo monesti isänsä vanhuuden ja sairauden aikana on häntä sijaistanut.

-------

År 1817 den 17 Augusti, Hollola

Igenom Anders Sigells dödliga frånfalle var kyrkovaktaretjensten i denna moderkyrko församling bliven ledig. Denna ledighet annoncerades i Åbo allmenna tidning första gången den 29 sistlidne Maj i behagen till n:o 62 för nuvarandre år, samt sedermera ännu tvänne förskilda gånger i början af derpå följande juni månad, men ingen sökande hade anmält sig, utom den aflidnes son Zacharias Sigell, hvilken redan i många år under fadrens ålderdom och sjuklighet honom biträds till sockneboernes nöje.


-----

Päätös Sakari Sigellin pääsystä kirkonvartijan tehtäviin tehtiin lopulta 21. syyskuuta 1817. Tälläin suntion palkka nostettiin kapasta savulta kappaan talolta. Sakaria edelsi suntiona hänen isänsä Antti Sigell vuodesta 1790.
Sakari oli syntynyt Hollolassa 31.10.1783 Antti Sigellin ja hänen vaimonsa Riitta Juhontyttären lapsena. Hän itse oli naimisissa Eeva Pentintyttären kanssa, jonka kanssa Sakarilla oli kolme lasta.

Sakari Sigell ehti olla kirkonvartijana hieman yli 11 vuotta. Hänen kuolemansa jälkeen tehtävän sai hänen poikansa 28.12.1813 syntynyt Antti Sakarinpoika Sigell. Leski Eeva meni uusiin naimisiin helsinkiläisen kirvesmiehen Juho Lindroosin kanssa, joka oleskeli Hollolassa. Lindroos oli syntyjään Nurmijärveltä.

perjantaina, helmikuuta 22, 2008

Vuosi 1630 Laurola - Isokyrö

Vuosi: 1630
Pitäjä: Isokyrö
Kylä: Laurola


1 mnt Matti Jussinpoika 37 v
1 mnt Lauri Erkinpoika 49 v
1 mnt Tuomas Jaakonpoika 49 v
1 mnt Sippo Eskelinpoika 53 v

Vuoden 1630 rullasta löytyvät siis isäntien iät. Tämä oli ruodutusluetteloiden arkistossa. "en wijs mantals rulla" eli manttaaliluettelo. Jos ihmetyttää, että missäs se Turpan Sippo Matinpoika luuraa, niin voin kertoa, että heti tämän luettelon jälkeen on luettelo ratsumiehen "ryttare" varustaneista taloista.

Siellä on sitten Laurolan kylän kohdalla listattu seuraavasti:
Sippo Matinpoika
Lauri Siponpoika - poika -

Tässä listassa ei ikävä kyllä ole ikiä.
Iäthän ovat siinä mielessä mukava juttu, että niistä voi laskea "noin" syntymävuoden. Eli Matti-isäntä olisi syntynyt noin vuonna 1593, Lauri-isäntä noin vuonna 1581 kuten myös Tuomas-isäntä. Sippo Eskelinpojan syntymävuosi olisi noin 1577.

Suku vs. sukututkimus

Suku vai sukututkimus. Siinä vasta pulma.

Pitäisi valita sukujuhlat tai sukututkimuspäivät. Ne ovat samana päivänä.

Päivät olisivat Lapualla maaliskuun 8-9. Ohjelmaa olisi runsaasti. Lue lisää täältä

Sukututkimuspäivillä näkisi toisia sukututkijoita, sukulaisen juhlissa sukua.

Valitsen sukujuhlat, mutta ottaa silti päähän.

Onko sukututkija aina myös sukurakas ja pitäisikö olla?


------------------------------
(keinot yksittäiseen tilanteeseen voi aina löytää, mutta tätä blogikirjoitusta ei tarkoitettu käytännön ratkaisujen tekemiseksi - vaan yleisempään filosofiseen pohdintaan)

sunnuntaina, helmikuuta 03, 2008

Wuotilan rakennukset paloivat

Isonkyrön Napuen kylä paloi liki kokonaan kesäkuussa 1877. Myös esi-isäni Juho Wuotilan rakennukset paloivat. Paloapukomitean pöytäkirjoista selviää, että hän sai palaneesta talostaan ja muista rakennuksista sekä irtaimistosta yhteensä 4914 markan korvauksen

Wuotilan palaneet rakennukset:

  • Tuparivi 1500:-
  • Aitta 100:-
  • Liiveririvi 400:-
  • Luttituparivi 150:-
  • Talli 100:-
  • Navettarivi 200:-
  • Yksi lato 40:-
  • Sauna 100:-
  • Riihirivi 400:-
  • Ladot takana 200:-
  • Alanen tuparivi 700:-
  • Karjalato 100:-
  • Isonavetta 100:-
  • Paja 10:-
Listasta siis selviää, että Wuotilan pihapiirissä oli kaksi asuintaloa, isompi "tuparivi" ja pienempi "alaanen tuparivi".

Palaneeseen irtaimistoon kuului viljaa, rukiita, ohria, perunoita, suolaa, suolakalaa, lampaan lihaa ja höystöä, juustoa ja voita, hampun siemeniä ja olkia. Tuli vei mennessään myös monenlaisia työkaluja ja kuljetusvälineitä. Wuotilaan jouduttiin hankkimaan esimerkiksi uudet kärryt, aarroja, äkeitä, häkkilavoja, työrekiä ja lohnia. Vaatteet ja vuodevaatteetkin menivät. Listassa on "rytiparja" eli patja, fällyt eli peitto, 4 päänalusta eli tyynyä, 2 takkia, 30 paitaa, 5 housut, sukkia, kenkiä, villoja, kaulahuiveja, tyynyliinoja, lakanoita, lankoja, huonekaluja.

**************
Napue village in Isokyrö was destroyed by the fire in June 1877. My ancestor Juho Wuotila (Johan Wuotila) b. 1825 was one of the house owners that suffered greatly. His two houses were burned and all the other buildings he had. Also his furniture and clothes were burned. He received 4914 marks from the communal fire insurance association in Isokyrö.
************

tiistaina, tammikuuta 08, 2008

Painettua tekstiä

En ole aiemmin laittanut kootusti ylös painettuja kirjoituksiani sukututkimuksesta, joten teen sen nyt. Vähäinen on määrä, mutta silti. Kuten tiedätte, lyhyenkin kirjoituksen takana oleva työmäärä voi olla valtava.

Eteläpohjalaiset Juuret 2-2004
Riikka Kalmi: Isonkyrön Orismalan Tromparit, uutta vai vanhaa sukua?


Eteläpohjalaiset Juuret 2-2005
Riikka Kalmi: Turpan lautamiessuvun jäljillä
(Turpan suku Isonkyrön Laurolan kylästä)

Eteläpohjalaiset Juuret 1-2006
Riikka Kalmi: Mieltyn Kaisan helluntaihame
(Käräjäpöytäkirjaan perustuva artikkeli Carin eli Kaisa Antintytär Mieltystä. Noin vuonna 1664 syntynyt Kaisa on Henrik Luoma-Mielty -suvun toinen kantavanhempi)


Eteläpohjalaiset Juuret 1-2007
Riikka Kalmi: Orismalan Myllärin isännänvaihdokset

Eteläpohjalaiset Juuret 2-2007
Riikka Kalmi: Isokyröläinen parturi Matti Eskonpoika
(Matti Eskonpoika Trompari otti osaa Liivinmaan sotaan 1600-luvun alkuvuosina)

Jos nämä Riikan kirjoitukset kiinnostavat, niin vanhoja Juuret-julkaisuja voi tilata Eteläpohjalaiset Juuret ry:n verkkokaupasta www.etelapohjalaiset-juuret.fi/verkkokauppa.html. Valitettavasti numero 2/2004, jossa kerrotaan Isonkyrön Tromparin suvun isännistä on loppuunmyyty.

tiistaina, lokakuuta 30, 2007

Otoksia valtakunnallisesta sukutapahtumasta

SSS:n toiminnanjohtaja piipahti katsomassa Eteläpohjalaiset Juuret -toimikunnan julkaisuja lauantaina Valtakunnallisessa Sukutapahtumassa Karjalatalolla Käpylässä.

Irja keskustelee uusista karttapiirroksista.

sunnuntaina, lokakuuta 14, 2007

Isoäiti, isoäidin äiti ja isoäidin isoäiti

Sameli Pitkämäki, Helmi Pitkämäki ja Hilma Pitkämäki. Edessä Hilman äiti Hedvig Sofia Heikkilä ent. Perälä o.s. Neiro. Kuva on otettu todennäköisesti 20-luvun lopulla Ilmajoen Pojanluomalla.

torstaina, lokakuuta 11, 2007

Valtakunnallinen sukutapahtuma

Minut voi tavata ensi viikon viikonloppuna Helsingin Käpylässä Karjalatalolla.

Siellä pidetään Valtakunnallinen Sukutapahtuma, jonka avajaiset ovat lauantaina 20.10. Olen ainakin lauantaina paikalla (voi kuikuilla vaikka Eteläpohjalaiset Juuret -toimikunnan ständiltä) ja sunnuntainakin varmaankin käyn ainakin kuuntelemassa Mikko Huhtamiehen luentoa (klo 11) "Suomalaiset Baltian sotilassiirtokunnissa suurvaltakaudella".

(Karjalan Liitto, Sukuseurojen Keskusliitto, Suomen Sukututkimusseura, Vantaan Seudun Sukututkijat ja Helsingfors Släktforskare järjestävät Valtakunnallisen Sukutapahtuman 19.–21.10.2007 Helsingissä Karjalatalolla. Lisätietoa: Valtakunnallinen Sukutapahtuma 2007 )

lauantaina, elokuuta 18, 2007

Puukkojunkkarit

Töissä on niin kiirettä, ettei sukututkimukselle näytä jäävän ollenkaan aikaa. Kesän saldo pitäisi saada johonkin järkevään muotoon.
Vanhemmat tapaavat huomenna äidin isänisän puoleisiä sukulaisia Laihialta. Myönnetään, että nämä Laihian sukujuuret ovat jääneet minulla vähän lapsipuolen asemaan. Yksi mielenkiintoisimmista esi-isistä siltä puolelta on Juho Somppi, joka löytyy Heikki Ylikankaan kirjasta Puukkojunkkarit. Voitte päätellä kirjan nimestä, että mitä hän mahtoi tehdä.

Juho Sompin tarina puukkojunkkarina on kirjoitettu myös Eteläpohjalaiset Juuret -lehteen. Tarinan kirjoitti Leijo Keto Eteläpohjalaiset Juuret 1/2011 -lehteen. Lehteä voi tilata Eteläpohjalaiset Juuret ry:n nettisivuilta.

Leijo Keto: Varhaisen sukulaismiehen kiirastuli
Härmäläisille saattoi käydä huonosti oman pitäjän rajojen ulkopuolella, niin puukkojunkkarin maineessa kun olivatkin, näin ainakin tapahtui Laihialla. Härmäläisen Henni (Heikki) Hakolan 10.1.1900 tapahtuneesta taposta Laihialla joutuivat käräjille Antti Kumara, Iisakki Pränni ja pääsyytettynä Juho Somppi. Artikkelissa julkaistaan asiaa laajasti käsittelevän oikeuden pöytäkirjat.

maanantaina, heinäkuuta 30, 2007

Mistä pitäjästä juuresi tulevat?

Niin, mistä pitäjästä sinun juuresi tulevat?

Kerran otin tyhjän Suomen kuntakartan esiin ja väritin jokaisen kunnan, josta joku esivanhempani oli kotoisin. Sain aikaan läikän suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kohdalle.

Niin hassusti ovat asiat. Ostinkin lomalla jussipaitaa matkivan t-paidan.
Tässä jussipaita t-paitana veljeni yllä













Tein saman jutun miehelleni, hänelle karttaan syntyi leveä vyö joka kulki Turusta Hämeenlinnan ja Päijät-Hämeen kautta Kannaksen Karjalaan.

Ostin paidan miehellenikin. Voimme sitten niissä häjyillä toisillemme.

Testasin syntymäkuntia isovanhempieni isovanhempien vanhempien sukupolvessa. Tässä tulokset:
9 kpl Isokyrö (28%)
7 kpl Jalasjärvi (22%)
6 kpl Laihia (19%)
6 kpl Ilmajoki (19%)
lisäksi yhden kappaleen saivat Ylihärmä, Alavus, Nurmo ja Kauhajoki. (kukin 3%).

sunnuntaina, heinäkuuta 29, 2007

Valtaalan asukkaat vuonna 1678

Kesän aikana ehdin viettää muutaman lomapäivän arkistossa. Huomenna alkaa taas arki (=työ) ja arkistoon pääsee aukioloaikojen vuoksi seuraavan kerran vasta syyskuussa. Silloin arkipäivien aukioloajat pidentyvät kuudesta kahdeksaan ja lauantaiaukiolot alkavat.

Ohessa pieni näyte arkiston annista. Pala Isonkyrön henkikirjaa vuodelta 1678, eli Valtaalan kylä. Laitoin nimenomaan Valtaalan, koska tässä blogissa kerran aikaisemminkin valotin Valtaalan asukkaita. Tuolloin vuodelta 1 705.

1 1/2 manttaalin Maunuksela:
Isäntä Erkki Matinpoika
vaimo Anna Jaakontytär

1 1/2 manttaalin Nortunen:
Isäntä Kreki Juhonpoika
vaimo Anna Matintytär
itsellinen Jooseppi Erkinpoika
vaimo Liisa Jaakontytär

1 manttaalin Valtari (Waltari):
Isäntä Simuna Laurinpoika
vaimo Maria Laurintytär
isä Lauri Valtari

3/4 manttaalin Lakari:
Isäntä: Tuomas Juhonpoika, sotilas
vaimo Malin Matintytär
renki Esko Yrjänänpoika

3/4 manttaalin Kallio:
Isäntä: Juho Prusinpoika
vaimo: Aune Yrjänäntytär

Pieniä huomioita: Maunukselan isäntä Erkki lienee, kuten tässä blogissa on jo aiemmin todettu, Maunukselan leskirouvan uusi mies. Kallion Juho on puolestaan oikeasti Muilu ja kotoisin Lapualta. Ennen Juhoa Kallion isäntänä on Yrjänä Tuomaanpoika. Hän on ottanut talon autiosta vuonna 1668.

Linkki:
- Katso vuoden 1705 isäntäluettelo Valtaalasta.

maanantaina, heinäkuuta 16, 2007

Orisbergin Justiina

Vieraskirjassani (löytyy blogin oikeasta laidasta, suurin piirtein puolivälissä) Sinikka tiedusteli minulta löytyikö Orisbergin henkikirjoitetuista myös hänen esiäitiään Justiina Bindaria (Pintari) s. 1861. No, eipä löytynyt. Arvelin Sinikalle Justiinan asuneen Ylistaron puolella.

Näin olikin, tänään kun kesälomapäiväni vapautta nautiskellen käväisin arkistossa (KA Rauhankadulla) löysin Sinikan Justiinan. Justiina tosiaan asui Ylistaron Isonkylän Marttilassa (nro 8). Hän oli naimisissa Jaakko Matinpoika Bindarin kanssa s. 29.4.1853.

Bindarin isä oli Matti Heikinpoika Bindar s. 1819 Vähäkyrö, hän oli ollut Isonkylän Aunelan tilan torppari ja myöhemmin Isonkylän Marttilan isäntä. Matin isä oli puolestaan Heikki Matinpoika s. 1790. Heikki oli ollut aiemmin Vähänkyrön Hiiripellon Laturin tilalla torpparina ja muuttanut sitten Ylistaroon Aunelan tilalle torppariksi. Aunelan tila kuului tuolloin Orisbergin ruukin omistukseen.

Vähässäkyrössähän on muuten Bindarin eli Pintarin tila. Sinikalle jääkin selvitettäväksi, että miten Heikki Matinpoika on sukua Pintariin, vai onko ollenkaan?

Arkistossa käydessäni pääaiheeni oli tänään sotilasrullat. Erityisesti minua kiinnostavat vanhoissa luetteloissa olevat isäntien iät. Tässä esimerkkiä:

Napuen kylä, Isokyrö vuosi 1627:

  • 3/4 Nisu Haakoninpoika 60 v
  • poika Matti Nisunpoika 19 v
  • 3/4 Tuomas Knuutinpoika 45 v
  • 1/4 Jaakko Jaakonpoika 40 v
  • 2/3 Simo Tuomaan(?)poika 60 v
  • 1/2 Heikki Siponpoika 50 v
  • 1/3 Jaakko Matinpoika 48 v
  • 2/3 Perttu Mikinpoika 64 v
  • 1/3 Matti Prusinpoika 46 v
  • 1/2 Knuutti Nisunpoika 45 v
  • 1/3 Knuutti Siponpoika 24 v

torstaina, heinäkuuta 12, 2007

Sukututkimusta Virossa

Kävimme lomamatkalla Virossa. Etelävirolaisen Rõugen kirkossa oli sukututkimusnäyttely. Kirkko onkin mielestäni erittäin hyvä paikka näyttelylle. Onhan monen kirkon alle tai ympärille haudattu useat sukupolvet.
















Sukupuita oli tehty jos monenmoisia. Hienoin oli mielestäni jäätelötikuista kankaalle tehty sukupuu. Joku sukututkijoista oli laittanut tutkimuksensa päälle keltaisen muistilapun:



"Tähelepanuks: Üksi sugupuu ei saa kunagi päris valmis."
Eli yksikään sukupuu ei tule koskaa täysin valmiiksi.

torstaina, kesäkuuta 28, 2007

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899

Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882
Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855,

p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827.

Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881

Meijerikoulun oppilaat:
Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877.

Karjakko Lydia Nikander 1878
Karjakko Leena Johansson 1849

Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863
Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866
Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882
Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837
Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865
Puutarhuri A. Farselius 1874
Lukkarin tytär Hanna Petell 1847

Sepänmestarin leski Juliana Rehnbäck(?) 1819
Ent. mestarikisälli Matti Nylund 1847, v. Wendla 1847
Walkiavahti Joonas Bruun 1837, v. Leena 1837, L. Karl Rinne 1873
Ent. Muonarenki Mikki Sundström 1818, v. Leena 1818
Muonarenki Juho Nylund 1829, v. Liisa 1820, tytär Heta 1855, l. Liisa 1876, tytär Liisa 1848
Tallirenki Juho Nylund 1850, v. Maria 1850, l. Juho 1887

Muonarengin leski Liisa Stenfors eli Nylund 1832, L. Iisakki 1867 (poissa)
Muonarengin leski Lena Dahl 1831, L. Maria 1855
Muonarenki Matti Allén 1846, v. Maria 1854

Leski Sanna Nordman 1823, L. Serafia 1856, Kustaa 1884
Työmestari Juho Wiitala 1842, Sofia 1840
Its. Aukusti Asplund 1845, Sanna 1849, L. Juho 1879, Maria 1881

Muonarengin leski Sanna Syrjä 1852
Heta Ollinkoski 1846
Muonarenki Jaakko Ketelä 1874, Hilma 1877
Metsänvartia Elias Koljonen 1864, v. Amanda L. Hilma 1882
Muonarenki Juho Kuusela(?) 1873, Susanna 1867
Mktp. Sanna Kyntäjämäki 1857
Muonarenki Jaakko Silfvast 1866, Sanna 1872
Tp Esaias Minni 1855, v. Staava 1859,
Tp Wihtori Åberg , v. Maria 1844, l Alina 1875, Emilia 1880, Wihtori 1882
Tp leski Anna Nyman 1839, L. Maria 1868, alfred 1877, Kustaa 1873, Amalia 1870
Mkt Jaakko Ulvinen 1859, v. Kristiina 1854
Its Josefiina Tuuri 1857, L. Adolf 1882

Maanviljelyskoulun oppilaat:
Väinö Kaarlenp. Särkkä 1878, Karl Mäkimarjola/maijala 1869, Henr Hietanen 1878, Juho Saari 1879, Emil Portén 1873, Tuomo Puntila 1877, Iisakki Kiikka 1880, Kustaa Mikkola 1871, Antti Fränti 1879, Salomon Konster 1879, Kustaa Antinpoika Kahma 1878, David Katilainen 1875, Arvid Engström 1880, Willehad Salonen 1880, Karl Lehto 1879, Herman Wiinamäki 1873, Kustaa Jussila 1879, Juho Tapoila 1880, Juho Tiirikkala 1878, Juho Ollari 1880, Juho Ristimäki 1880, Kustaa Söfring 1879, Iisakki Ojanperä 1879, Jaakko Eilo 1879, Hermanni Mattson 1880, Karl Wainio 1881

Its Kristiina Bruun 1826
Leski Ulriika Hahne 1828
Its Sofia Kangas 1857
Leski Miina Rehnbaik 1839
Muonarenki Juho Nimell 1879, v. Liisa
Muonarenki Matti Färman 1878, Hilma 1875
Muonarenki Matti XXttonen 1872, Maria 1875
Itsellinen Kustaa Savander 1873
***********

KAIKKI, joita kiinnostaa Orisberg, suosittelen Matti Lehtiön kirjoittamaa julkaisua:  "Työ ja sen tekijät. Orisbergin rautaruukin 100 ensimmäistä vuotta". Teoksessa on paljon kuvia ja karttoja. Sitä saa ostaa hintaan 12 euroa Eteläpohjalaiset Juuret ry:n nettisivuilta. Linkki on tässä: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/index.php?productid=216&lang=1

torstaina, kesäkuuta 21, 2007

Digitoituja asiakirjoja

Joku aikaa sitten digikuvasin muutaman asiakirjan. Ehkä niistä on iloa myös teille, joten tässä linkit:

* Laihia, myllytulliluettelo 1657
* Ilmajoki, henkikirja 1657
* Pohjalainen lippukunta v. 1606 (siis pohjalaisia sotilaita löytyy täältä)

Pohjalainen lippukunta 1606

maanantaina, kesäkuuta 18, 2007

Hautuumaalla

cemetery Kävin illalla hautausmaalla, ja eilenkin illalla. Sukulaisten haudat kasteltiin ja kukitettiin.

Sukututkijana olen alkanut suhtautua hautausmaihin toisin kuin ennen, synkkyys himmenee ja historia jää esiin.

Se on kuin käsinkosketeltava arkisto. Muistomerkeissä elää rakkaus ja kunnioitus.

torstaina, kesäkuuta 14, 2007

Maakuntakeikka

Juhannusruusu Vartioharjussa 2007Huomenna olen lähdössä sitten kesäloman viettoon. On tiedossa niin Ilmajoen musiikkijuhlat kuin Köykän sukukokouskin. Mies menee suunnistamaan Jukolan viestiin, joka on tällä kertaa Simpsiön vuorella Lapualla.


Ajattelin käydä taas vaihteeksi Vaasan maakunta-arkistossa. Ehkä ensi tiistaina.


perjantaina, kesäkuuta 08, 2007

Ihana ilta

Ulkona on ihana ilta, mutta istun tässä ja mietin, että miksi ihmeessä minulla ei näytä olevan aikaa mihinkään. Kaapit pitäisi siivota, kyllä... myös se kaappi, joka sisältää läjittäin sukututkimusmateriaalia.

Olen kuvannut kevään aikana erilaisiä asiakirjoja lähinnä mikrofilmeiltä. Mutta sitten, minulla ei ole ollut aikaa mennä niitä läpi.

Kuvat aivan selvästi kaipaisivat tuekseen jonkinlaisen arkistojärjestelmän. Googlella pitäisi olla hyvä ilmaisohjelma nimeltä Picasa.

Esimerkiksi kuvissa käräjäpöytäkirjoista pitäisi olla tiedot käräjistä (aika, paikka), sivusta, sivulla olevista jutuista ja rullasta. (Tyyliin Ilmajoen käräjät, talvi pv.kk.vuosi, Matti Matinpojan niittyriita Juho Juhonpojan kanssa Lahdenkylä--, ES XXXX). Voisihan siinä olla myös muutama asiasanakin.

torstaina, toukokuuta 17, 2007

Alppen perukirja 1888 (Jalasjärvi)

Yahoon Sukututkijat-postituslistalla keskusteltiin jälleen perukirjoista. Miten ymmärtää monasti ruotsinkielellä kirjoitettujen perukirjojen sisältö. Avuksi ehdotettiin ruotsinkielistä aiheeseen liittyvää sanastoa. Mikä on tietysti erittäin hyvä ehdotus!

Kielen lisäksi ongelmia aiheuttaa usein se, että meille nykypäivän ihmisille osa esineistä saattaa olla sellaisia, joita emme edes tunne. Minunkin täytyy myöntää, kun en ole mikään käsityöihminen, että esimerkiksi kangaspuusanasto on täysin hukassa. Mitä ovat vaikkapa "klihta" ja "häkilä"?
POHDIN on eräänlainen sihti
Kerropa, mitkä sanat sinulle ovat outoja. Esimerkki suomenkielisestä perukirjasta voisi olla Jalasjärviseen Köykkä-sukuun kuuluvan Albertiina Hakalan (o.s. Jussilan) perunkirjoitusasiakirja vuodelta 1888. Tässä linkki tavaralistaan.


(Vuonna 1888 Marraskuun 2 päivänä toimitettiin allekirjoittaneelta asianomaisten pyynnöstä kalunkirjoitus ja perinnönjako, torpan vaimon Jalasjärven Luopajärven kylästä Albertina Aapelintytär Hakalan jälkeen, joka viime elokuun 25 päivänä kuoleman kautta pois meni ja jälkeensä jätti, leskeksi puolisonsa Matti Matinpoika Hakalan ja 4 hänen kanssansa avioliitossa siitettyä lasta, nimittäin pojat: Juho (Kauppala), Matti ja Aapeli sekä tytär Maria....)

tiistaina, toukokuuta 15, 2007

Myllärin Matin hairahtunut vaimo

Isonkyrön Orismalan Myllärin tilan isäntä Heikki Juhonpoika väistyi tilansa isännyydestä 1740-luvun alussa. Hänen poikansa Matti Heikinpoika asui ensin renkipoikana Ventälän kylässä ja pappilassa. Myöhemmin Matista tuli kyytirättäri eli kyyditsijä ja hän asui perheensä kanssa ensin Ventälän kylässä ja myöhemmin Tuuralassa.

Matin avioitumisesta kertovat kirkonkirjat (ja HisKi) seuraavaa:

28.4.1751 on vihitty Isossakyrössä renki Matti Heikinpoika Ventälästä ja naiseläjä (Qvp.) Priita Matintytär.

Olen kirjoittanut Myllärin suvusta viimeksi ilmestyneessä Eteläpohjalaiset Juuret -julkaisussa 1/2007, mutta Priita-vaimon taustaa en siinä esitellyt.

Aina näet yritykset selvittää joku juttu eivät vain onnistu. Kerron kuitenkin nyt tässä, mitä sain selville.

No, siitä että Priita oli tituleerattu naiseläjäksi selviää, että hänet oli todennäköisesti käräjillä todistettu joko huoruutta tai salavuoteutta harrastaneeksi. Yleensä tällaista ei pystytty toteamaan, jollei nainen ollut näkyvästi raskaana tai saanut lapsen.

Siispä, etsin ajalta ennen naimisiinmenoa Pohjanmaan pitäjistä Priita Matintytär -nimistä naista, joka olisi saanut aviottoman lapsen.

Vuonna 1747 kymmenes maaliskuuta syntyy Orismalan Arkkolassa Heikki Heikinpojalle ja naiseläjä Priita Matintyttärelle Maria, joka kuitenkin näyttää kuolevan pienokaisena. Tuntuupa sopivalta!!!!

Ikävä kyllä, samana vuonna eli 1747 syntyy avioton lapsi myös toiselle Priita Matintyttärelle. Tämä Priita on Knuuttilassa Jaakko Iso-Palon palveluspiika, joka on saanut lapsensa isäntänsä kanssa. Heillekin syntyy 28.2 tytär Maria, joka myöskin kuolee pienokaisena.

Sopivia Priitoja on siis kaksi. Entäpä käräjäpöytäkirjat, mitä ne sanovat? No, ainakin sen, että Heikki Heikinpoika oli naimaton, mutta Iso-Palon isäntä Jaakko Matinpoika s.1699 oli naimisissa (Kaisa Jaakontytär Kaaran s.1699 kanssa). Jaakko oli Suur-Palon sukuseuran kantaisän Jaakko Jaakonpoika Suur-Palon isä. Priitan tausta ei käräjiltä selviä.

keskiviikkona, toukokuuta 09, 2007

Kirjailija Englundin jäljillä

Monella sukututkijalla on tietokirjailijoiden joukossa omat ns. fanituksen kohteensa. Niin varmaan sinullakin?

Minuun puree vanhempi historia. Suosikkini on varmaankin ruotsalaishistorioitsija Peter Englund. Hänen jäljillään kuljin viikonloppuna, kun löysin Englundin kotisivun. Siellä oli mielenkiintoisia esseitä ja muita tekstejä. http://www.peterenglund.com/

Ja mikä upeinta, Peterkin bloggaa! http://peterenglund.wordpress.com/

Jos et tiedä mitään Peteristä, niin voin kertoa, että hän on kirjoittanut kirjan esim. Pultavan taistelusta 1709, kolmekymmentävuotisesta sodasta "Suuren sodan vuodet", 1650-luvun sodista Voittamattomassa. Tänä vuonna ilmestyi suomennos kirjasta Silvermasken eli Kuningatar Kristiina.

tiistaina, toukokuuta 01, 2007

Erikoisempia etunimiä

Kun lukee henkikirjoja tai kirkonkirjoja, niin välillä aivan uuvuttaa nimien samankaltaisuus. On Mariaa ja Juhoa, Juhoa ja Mariaa, Mattia ja Liisaa, Liisaa ja Mattia.
Matti Niilonpoika Kaustinen, Matti Matinpoika Töyli, Jaakko Heikinpoika Toppari, Pietari Simonpoika Ulvilasta, Heikki Antinpoika Reini, lautamiehiä Isostakyröstä
Pienestä sitä sitten tulee iloiseksi, vaikka siitä, että jatkuvien Mattien, Erkkien, Simojen ja Juhojen putken keskeyttääkin Hieronymos tai vaikka Luukas. Kun Liisat, Aunet ja Kaisat antavat tilaa Rikitzalle tai Cecilialle "Sihlalle".

Vähän myöhemmältä ajalta, paras erikoinen nimi tähän mennessä on mieheni esiäiti Jakobiina Wilhelmiina. Mietin aina, että miksi häntä sitten oikeasti kutsuttiin. "Piinaksi"? vai Miinaksi?

sunnuntaina, huhtikuuta 15, 2007

Korkea ikä oli valttia todistajanaitiossa

Nykyisessä työelämässä tuntuu, että korkeaa ikää suorastnaan väheksytään. Kokemus ei ole mitään ja nuoruus jyllää. Esiintyy ikärasismia.

Toisin oli Isonkyrön käräjillä talvella 1680, siellä oli hyvä jos todistajilla oli ikää runsain mitoin, puhuttiinhan usein aika kaukaisistakin asioista.
No näillä käräjillä eräässä oikeustapauksessa, jossa oli kyse Matti Knuuttilan niittyomistuksesta, lueteltiin muun muassa seuraavat todistajat:
Tuomas Laurinpoika, huusman eli itsellinen, sanoi olevansa 65 vuotta
Erkki Matinpoika Valtaalasta 40 vuotias ja Erkillä oli mukanaan vanhempi veljensä Yrjänä Matinpoika Ventälänkylästä.
Erkki Sipinpoika Ventälänkylästä 53 vuotta
Kerttu Matintytär Napuesta oli 60 vuotta ja Valpuri Jaakontytär oli 30 vuotta.

Näistä Erkki Matinpoika näyttää olevan Valtaalan Maunukselan talon isäntä. Talo on hänen hallussaan 1670- ja 1680-luvuilla. Tuntuisi, että hän oli talossa vävy. Sillä aiempi isäntä oli Antti Simunanpoika Maunuksela ja hän näyttää kuolevan vuonna 1669, jolloin taloa jää hallitsemaan leski. Voi olla, että Erkki oli lesken uusi mies.

tiistaina, huhtikuuta 10, 2007

Hans Kalmin jäljillä

Isä oli lainannut kirjastosta kirjan Hans Kalmista. Minulle oli uutta tietoa se, että hän sotilaallisen toimintansa jälkeen harjoitti myös vaihtoehtoista lääketiedettä, jota hän opiskeli Yhdysvalloissa.


Virossa Viljandissa syntynyt Kalm kertoo, että perimätiedon mukaan hänen sukunimensä tulee siitä, että joskus 1600-luvulla Henrik-niminen talonpoika oli pelännyt niin kovasti ruttoa, että hän oli kahden poikansa paennut suon keskellä olevalle saarelle, joka oli joskus ollut pakana-ajan viimeisiä kalmistoja. Siitä siis tulisi hänen suvulleen nimi Kalm.


Luin toisestakin Kalmista, eli Pehr Kalmista. Luin nimittäin Eva Ruoffin kirjoittamaa puutarhakirjaa "Vanhoja suomalaisia puutarhoja". Siinä kerrottiin talousopin professori ja tutkimusmatkailija Kalmin Suomeen tuomista kasveista. Itsellänikin on niistä kotona yksi, eli villiviini.

Tämä Kalm taas ei todennäköisesti liity Hans Kalmin sukuun mitenkään. Pietari Kalmin isä oli Gabriel Kalm, Korsnäsin kappalainen Etelä-Pohjanmaalta. Gabrielin isä oli puolestaan Per Jönsson Kalm. Pietari Kalmin äiti oli puolestaan Katarina Ross.

torstaina, huhtikuuta 05, 2007

Hyvää Pääsiäistä!


Toivoo:
Riikka

perjantaina, maaliskuuta 30, 2007

Valtaalan asukit vuonna 1705

Isonkyrön Valtaalan kylässä asuttuja taloja oli vuonna 1705 viisi kappaletta.
Näitä hallitsivat:

1 1/4 manttaalin Maunukselaa Juho Mikinpoika
3/4 manttaalin Nortusta Matti Kreinpoika vaimonsa Marian kanssa
1 manttaalin Waltaria Martti Simunanpoika vaimonsa Valpurin kanssa.
3/4 manttaalin Kalliota Erkki Simunanpoika vaimonsa Petronellan kanssa
3/4 manttaalin Lakaria Tuomas Lakari vaimonsa Susannan kanssa.

Näin siis kertovat Isonkyrön henkikirjat kyseiseltä vuodelta. Monen isännän elo lienee katkennut Napuen taisteluun vuonna 1714.

tiistaina, maaliskuuta 20, 2007

Antti ja vaimon kuolema

Tuo äskeisessä postauksessani "Yksinkertaista huoruutta" esitelty mies Antti Tuomaanpoika Kuivilasta näyttää olevan jälleen Isonkyrön käräjillä syksyllä 1690. Siellä hänen pitää "edeligen befria sigs att han ej warit wållande till hans hustrus död".

Huh huh hurjaa. Että mies on ensin piian kanssa heilastellut ja sitten pitää vielä vannoa, ettei ole aiheuttanut kuolemantuottamusta omalle vaimolleen. Kuulostaa ihan skandaalilta.

Minkähän Kuivilan kylän talon isäntä tuo Antti oikein oli, pitänee tutkia.

Huomio: Lehtiön Matti vinkkasikin jo, ennen kuin ehdin edes arkistoon. Eli Antti on Ritarin isäntä Isonkyrön Kuivilan kylästä. Anttia seuraa isäntänä toinen Antti eli Antti Heikinpoika.

lauantaina, maaliskuuta 17, 2007

Yksinkertaista huoruutta

Anno 1686 d. 13,15 och 16 februarij hölt ordinarie härads wintter Tings allmogen af Stoorekyro Socken.

Eli taas ollaan käräjillä Isossakyrössä, on talvi - helmikuu vuonna 1686. Lautakunnassa istuvat Antti Matinpoika Torkko, Matti Matinpoika Töyli, Matti Vilpunpoika Topparlan kylästä, Jaakko Toppari, Knuutti Kaustinen, Simuna Kristonpoika Palonkylästä, Perttu Jaakonpoika Pikkala, Matti Ollinpoika Knuuttila, Simuna Simunanpoika Riarehdon kylästä, Tuomas Heikinpoika Reini, Lauri Laurinpoika Turppa ja Juho Erkinpoika Orismalasta.

Ensimmäinen juttu on siveysasia ja siitä kerron nyt teille. Käräjillä oli usein mehukkaimmat jutut ihan ensiksi.

Kruunun nimismies Iisak Pietarinpoika Gombse (Kumsi)
syytti naimisissa olevaa miestä Antti Tuomaanpoikaa Kuivilankylästä, että hän oli tehnyt yksinkertaista huoruutta lesken Liisa Laurintyttären kanssa, joka oli oli ollut palveluksessa hänen luonaan ja lapsen synnyttänyt kuukausi sitten. Minkä teon molemmat myöntävät ja kukaan ei pystynyt näyttämään toteen, että he olisivat muita kertoja saman synnin tehneet, joten (...) tuomitaan Antti Tuomaanpoika 80 taalerin sakkoon ja naiseläjä 40 taalerin sakkoon, sekä molemmat kärsimään kirkonrangaistuksen. Saavat vissiin raippoja.

Seuraavan jutun mukaan lempi oli leiskunut myös Palonkylässä. Sotilas Jaakko Tanelinpoika Laurolankylästä, jota oltiin rangaistu jo talvella 1684 salavuoteudesta Palonkylässä asuvan Marketta Heikintyttären kanssa, olisi nimismies Gombsen mukaan toistanut teon helluntaina, jonka vuoksi Marketta on nyt raskaana. Jaakko tämän tyystin kieltää. Mutta oikeus päättää antaa Jaakolle 20 taaleria sakkoa, naiseläjälle sakkoa tulee 10 taaleria. Ja molemmille kirkonrangaistusta. Jaakolla ei ollut rahaa, joten hän saa raippoja. Naiseläjä taas lupasi maksaa sakkorahat.

Eli summa summarum, ensimmäinen oli siis tällainen tyypillinen isäntä ja palvelija -tapaus, toiseen taas liittyi sotilas ja naimaton nainen. Sekin sitten aika tyypillinen keissi.

Yksi asia harmittaa, se, että tuli otettua kopiot vain käräjäpöytäkirjasta. Tässä siis:

"Kun tutkit jonkun tietyn vuoden käräjiä, niin pistä ylös tai kopioi myös kyseisen vuoden henkikirjat. Näin pysyt paremmin kärryillä, keitä käräjillä esiintyvät henkilöt ovat."

lauantaina, maaliskuuta 03, 2007

Joku Olli ja joku Perttu, Isostakyröstä kumminkin

Harmittelen arkistossa, että Isonkyrön vuoden 1689 käräjistä ei saa mikrofilmillä selvää. Taas se joku kuparinoksidaatiojuttu eli sivut ovat tummuneet reagoidessaan ilman hapen kanssa.

Sieltä täältä erotan jotain. Näen, että Matti Jaakonpoika Hevonkoskelta on ilmiantanut naapurinsa Jaakko Laurinpojan jostakin, mutta en tiedä mistä.

Alempana sivulla sotilas Jaakko Iisakinpoika on jotenkin kytköksissä piika Valpuri Heikintyttäreen Valtaalassa. Jaakon tai Valpurin isännän nimi on Juho. Jassoo.

Sivulla 191 Joku Yrjänä tunnustaa, että on ollut Matti Vittingillä töissä. Matti on jonkun Pertun naapuri.

Olisikohan tuo Perttu muuten Perttu Matinpoika Nalli, josta Matti Lehtiö kirjoittaa Orisbergin rautaruukista tekemässään historiassa "Työ ja sen tekijät - Orisbergin rautaruukin 100 ensimmäistä vuotta".
Aika hieno teos muuten, myös sukututkimuskäyttöön! Ostin itse sen niiltä Seinäjoen sukumessuilta. Se on 64 sivua. Olen kuullut, että sitä saa tilata hintaan 12 euroa plus postikulut Sinikka Virkkuselta (sähköposti: vihasi miukumauku luukku piste com).

Lehtiön mukaan ruukki palkkasi ensimmäisiksi työntekijöikseen juuri Pertun ja Matin. Vittinki olisi ollut kaivoksen päällikkö.

Sofia Pertuntytär Hevonkoskelta on tehnyt testamentin Juho Franssinpojalle.

Siis on jotenkin lohduntonta tuijottaa mikrofilmillä valkoiseksi palaneita sivuja. Varsinkin kun tietää, että todellisuudessa niistä voisi siltikin saada jotain selvää. Mutta eivät siellä Kansallisarkistossa päästä kuitenkaan katsomaan orginaaleja. Nämä tämmöiset huonot mikrofilmiversiot (siis joissa alkuperäinen pöytäkirja on jonkinlaisessa lukukunnossa) pitäisi ehdottomasti korvata digikuvatiedostoilla. Kuten vaikka tämä mikrofilmi vuoden 1689 käräjäpöytäkirjoista, jossa on koko Etelä-Pohjanmaan eri käräjät yhtä suttua vaan.

Sivulla 204 Yrjänä Tuomaanpoika Pollarilla on anomus, joka liittyy verotalon 1/4 manttaaliin.

Sivulla 209 nähdään, että Matti Vakkisen leski elää, mutta on åldenstund. Äsh, miten sen nyt suomentaa - iäkäs, ehkä?

Seuraavalla sivulla ovat riitelemässä puolestaan Olli Yrjänänpoika Orismalasta ja isäntä Eskeli Jaakonpoika Mononen (samasta kylästä). Mutta enpä tiedä mistä asiasta. Eskeli on usein käräjillä...

perjantaina, helmikuuta 23, 2007

Politiikkaa ja valtapeliä

Oletkos sinä koskaan käynyt Suomen kirjallisuuden seuran (SKS) kansanrunousarkistossa?

Aika paikka myös sukututkijalle. Löysin sieltä esimerkiksi äitini sukuun suoraan liittyvää muistiperinnettä 1900-luvun taitteesta. Ja tietysti myös kylään, missä he asuivat.

Suosittelen, saatat vielä yllättyä siitä, mitä arkisto kätkee.

Kun saa apua, niin haluaa myös itse antaa. Nyt siihen on loistava mahdollisuus. SKS:ssä on parhaillaan menossa POLITIIKKAA JA VALTAPELIÄ, keruukilpailu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvästä muistitiedosta. Keruuaika 1.9.2006 - 1.6.2007.

"Keruun tarkoituksena on selvittää, miten suomalaiset ovat kokeneet politiikan ja yhteiskunnallisen elämän. Suomalaisten naisten ja miesten, nuorten ja vanhempien ajatukset ja käsitykset yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta vaihtelevat eri aikoina. Jokaisella on esimerkiksi kotiin ja kotiseutuun, kouluun tai työpaikkaan liittyviä muistoja politiikasta arjessa. Poliittiseen historian vaiheet voivat kiteytyä myös poliittisia johtajia koskeviksi tarinoiksi, vitseiksi ja arvoituksiksi".

Vastaajien toivotaan pohtivan seuraavia aihepiirejä: Politiikka perheessä ja kotiseudulla; vaikuttamismahdollisuudet eri aikoina; äänestäminen ja ehdokkaat; sukupuoli ja politiikka; nuoriso ja politiikka, puolueet, valta ja politiikan haastajat; politiikka, alueellisuus ja kansalaisyhteiskunta.

Itse aloin vain viattomasti pohtia, mitä tällaiseen tarinaan kirjoittaisin. Ja täytyy myöntää, että mielessäni on käynyt varsinainen aivomyrsky sen jälkeen, olen saanut ahaa-elämyksiä ja ymmärtänyt sen kautta menneestä ja itsestäni enemmän. Tietysti näin sukututkijana lähdin lapsuuteni sijasta jo suvun asennoitumisesta politiikkaan. Se kuitenkin aina jollain tavalla on vaikuttamassa omaan poliittiseen kokemiseen.

Vanhasuomalaisuutta ja maalaisliittolaisuutta, maakauppiaita ja osuustoimintaväkeä, talonpoikaismarssia, vuotta 1918, torpparin elämää ja sinimustaa.

Kokeile sinäkin! ja osallistu keruukilpailuun.





Kts. Suomen kirjallisuuden seura www.finlit.fi

SKS:n keruukilpailu www.finlit.fi/kra/keruut/politiikka.htm

lauantaina, helmikuuta 17, 2007

Seinäjoen tuliaisia

Seinäjoen sukumessuilla riitti vilskettä. Sen huomasi muun muassa siitä, että kun menin hieman myöhässä Heikki Rantatuvan vanhat kartat -luennolle, niin iso auditorio oli niin täynnä, että ihmiset istuivat lattiallakin.

Eli olivat eteläpohjalaiset ja seinäjokiset innostuneet sukujen tutkimuksesta. Hienoa!


Jäimme kuitenkin pohtimaan sitä, mitä seuraa kun yhä useammat ihmiset ottavat sukututkimuksen harrastuksekseen - pysyvätkö siis fasiliteetit perässä? Eräskin mies kertoi, että on joutunut lähtemään arkistosta heti kättelyssä pois, kun paikat ovat olleet niin täynnä. Näinhän sitä saattaa käydä. Eräs vaihtoehto lisääntyvän sukututkimuksen haasteeseen olisi laittaa nettiin niin paljon materiaalia kuin mahdollista.

SSHY:n ihmiset, jotka digitoivat rippikirjoja nettiin, kertoivat muun muassa, että jotkut kirjastot ovat olleet tässä työssä hyvin mukana, mutta sitten taas esimerkiksi Kansallisarkisto ei ole kiinnostunut asiasta lainkaan. Yhdistys olisi jopa tuonut oman mikrofilmiskannerinsa Kansallisarkistoon, jotta sukututkijat olisivat voineet tehdä vapaaehtoistyötä projektin eteen, mutta sekään ei kuulemma onnistunut. Joustamattomuutta ja piittaamattomuutta sanon minä. En kylläkään kiellä, etteikö Kansallisarkisto tekisi omalta osaltaan hienoa työtä muissa digitointihankkeissa. Mutta onko se riittävästi, siitä voi olla monta mieltä.

Sanomalehti Ilkka kirjoitti myös sunnuntaisessa lehdessään sukumessuista.
Lehden mukaan messuille oli osallistunut noin vajaa tuhat ihmistä. Lehti kirjoittaa myös siitä, että messuilla otettiin verikokeita DNA-tutkimusta varten. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen alaisuudessa tehtävä tutkimus yrittää paikallistaa eri geenien maantieteellistä sijaintia. Verikokeisiin halukkaita löytyi messuilta yli sata.


Jos muuten tekee itse mieli siellä kotioloissa testata DNA:taan, niin Amerikoista löytyy useampikin palvelu sitä varten. Family Tree DNA:lla on jopa Suomi-projekti.

torstaina, helmikuuta 15, 2007

Tavataan Seinäjoen messuilla!

Nyt pitää mainostaa. Eteläpohjalaisia sukuja tutkivan sukututkimusamatöörin talven kohokohta on pikapikaa käsillä!

Seinäjoella on nimittäin ensi lauantaina (17.2. klo 9-16) sukumessut. Sisäänpääsy ilmainen, järjestäjätaho on Seinäjoen Sukututkijat ry ja paikka Seinäjoen ammatti-oppilaitos Kirkkokadulla.

Ohjelma:
Klo 10.00-10.20
Etelä-Pohjanmaan Karjalaisseurojen piirin puheenjohtaja, näyttelijä Pekka Räty avaa messut

Klo 10.30-11.30
professori, LT, Antti Sajantilan ja dosentti, FT, Jukka Palon esitelmä aiheesta: "Sukututkimus ja DNA"

Klo 12.15-13.15
dosentti, FT, tutkimusohjelmapäällikkö Sulevi Riukulehdon esitelmä:"Kotiseutukeitaita koivun ja puolikuun alla"

Klo 13.30-14.30
dosentti, FT, Heikki Rantatuvan esitelmä: "Vanhat kartat sukututkimuksen apuna"

Klo 14.45-15.45
intendentti, FM, Teppo Ylitalon esitelmä: "1700-luvun eteläpohjalaiset lautamiehet"

Minä ainakin menen suureksi osaa päivää messuille, tuttujakin varmaan löytyy... Näistä esitelmistä kiinnostavat etenkin nämä kaksi viimeistä, karttalehtiä ja niiden selityksiä tykkään mietiskellä ja sitten aika monta omaakin esi-isää oli aikoinaan lautamiehinä, joten mielenkiintoista olisi kuulla, mitä Ylitalo näistä lautamiehistä oikein kertoo.

Tässä vielä linkki, josta löydät messujen näytteilleasettajat eli sukuseurat ja muut.

tiistaina, helmikuuta 13, 2007

Huonoa henkilöstöjohtamista Ylistarossa?

Tsekkailin vaihteeksi käräjäpöytäkirjoja. Voit arvata, että mistä pitäjästä. No, jos olet lukenut tätä blogia yhtään pitempään niin tiedätkin, että vastaus on kyllästyttävän sama eli "Isonkyrön".

Yksi asia herätti mielenkiintoni, samoilla käräjillä ja seuraavankin vuoden käräjillä oli ylistarolaisisäntä Juho (kai voisi myös tuttavallisesti Jussiksi sanoa), kirkonkirjoissa kuitenkin ruotsinkieltä käyttäen "Johan". Niin tämä isäntä oli useasti käräjillä vähän samanlaisista asioista, henkilökunta kun ei tahtonut pysyä talossa pestikautensa loppuun.

Piiat lähtivät muille palvelukseen, rengit muiden isäntien sotamiehiksi. Juho sitten käräjillä valitti, kuinka toiset isännät olivat ilkeästi "houkutelleet" pestiväen pois. Mutta kuinka lie asian todellinen laita.

Tapauksia oli peräjälkeen useita ja voisi kuvitella, että jokin oli Juhonkin esimiehen roolissa tai hänen tarjoamissaan kannustimissa ainakin hieman pielessä.

Yksi piikalikka sanoi käräjillä suoraan, että uudessa paikassa on huomattavasti mukavammat oltavat kuin Juhon huushollissa. Ehkä Juho-isännän luona olo oli ohdakkeista?




Pestihän oli piioilla ja rengeillä usein yhden vuoden mittainen. Mikkelinpäivä 29.9 oli vanhastaan se palvelussuhteen vaihtamisen aika. Ns. "muuttopäivä". Mikkelin jälkeen palkollisilla oli normaalisti jonkinsortin vapaaviikko.

maanantaina, tammikuuta 29, 2007

Blogini ulkonäköuudistuksesta

Tämä tulee nyt vähän myöhässä, mutta tässä jokin aika sitten uudistin blogini ulkonäköä.
Nyt voikin sitten arvostella, antaa risuja ja ruusuja tai mitä tahansa toiveita alla olevaan kommenttilaatikkoon "kommenttia".

Niin, mutta tosiaan, halusin selittää mitä uutta olen tänne blogiin tuonut.

Eli tuossa oikealla on sivupalkki.


  • Ensimmäisenä ylhäällä on linkki ENGLANNINkieliselle blogilleni, joka vähempi käsittelee sukututkimusta. Ehkä joskus jotain. Enempi kaikkea muuta.

  • Sitten on HAE -osio. Se ei olekaan mikä tahansa haku, vaan google-haku, joka on optimoitu suomalaista sukututkijaa varten. Kokeile ihmeessä ja kerro minulle, jos et löydä etsimästäsiaiheesta mitään. Sitten parannetaan hakua!!

  • Sitten on PROFIILI, ei jotakin pikkuisen minusta. Ainakin valokuva.

  • LINKKILISTA seuraavaksi.

  • KOLME muuta sukututkimusblogia, jotka olen netistä löytänyt. Jos sinulla on sukututkimusta käsittelevä blogi - olet tervetullut joukkoon. Sydämellisesti.

  • Tämän jälkeen tulee ehkä aika hyvä uutuus eli VIERASKIRJA.

  • On myös ARKISTO, josta voi etsiä tekstejäni eri kuukausilta.

  • Uusi juttu on KATEGORIAT, eli olen luokitellut kirjoittamani jutunpätkät. Olen esimerkiksi listannut tekstissä vilahtavat kylät ja pitäjät, sukuja en niinkään. Ja olen merkinnyt, jos aihe käsittelee esimerkiksi käräjäpöytäkirjoja tai vaikkapa eläimiä. Kun painaa oikealla palkissa Kategoriat -osion alta jotan tällaista asiasanaa, niin sitten saa esiin kaikki jutut, joissa tämä kylä esiintyy tai jota tämä asiasana kuvailee.

  • Sitten viimeiseksi sivupalkissa ovat laskuri, hakukone tähän blogiin ja Technoratin linkityssivu.
Entäpä mitä sukututkimuksellista olen viime päivinä tehnyt. No, en kauheasti mitään. Kannustin ystävääni ottamaan selvää isoisovanhemmistaan (sukunimeltään Koski ja alkuperäpaikka Etelä-Pohjanmaa), jos hengenheimolaisuutemme lisäksi olisimme myös sukulaisia.
Luin talven 1667 käräjäpöytäkirjoja Isostakyröstä: Jaakko Jobbelmanin vaimo Marina Yrjänäntytär myönsi olevansa olevansa laskun mukaan velkaa Lauri Jaakonpojalle Vaasassa 17 kuparitaaleria ja 4 äyriä. Ja se velka otettiin hänen omaisuudestaan. Samaten Laurille oli velkaa Pietari Martinpoika Ikolasta: 7 taaleria ja 24 äyriä.
Olisikohan Lauri Jaakonpoika (Lars Jacobsson) sitten joku vaasalaiskauppias....

torstaina, tammikuuta 25, 2007

Muistelun tueksi

Luin lehdestä, että joku oli kehittänyt hautajaisiin muistelukirjan. Vähän samantyylisen kun vauvoille, mutta ensiaskeleiden sijaan kirjaan olisi merkitty koko elämä.


Kun näitä hautajaisia on ollut, niin olen miettinyt jotain samanlaista. Että se olisi ollut kiva, joku valokuva-albumi edes koottuna. Ollaanko niin tapojen orjia, on vain se pöytä jossa on ne kaksi kynttilää ja yksi valokuva. Arvokasta ja pidättyväistä.
Elävillehän muistelukirjoja on myös tehty. Ja sukututkijoille ne voisivat olla mielestäni hyvä työkalu.

On Kai Linnilän Isovanhempien kirjaa ja Johanna Jokipaltion Elämäni tarina (sekä sinkkuversio Oman elämäni tarina) ja varmaan myös muitakin. Näitä voi mielestäni käyttää hyvänä muistinvirkisteenä ja apuna vanhoja sukulaistätejä ja -setiä haastatellessa.

Ja voihan sitä tosiaan kirjoittaa myös omasta elämästään. Itse kävin New York Cityssä ollessani Lower East Sidella paikallisessa vuokralaismuseossa.

Ostin sieltä Elämäkertalaatikon eli The Autobiography Boxin. Nimensä mukaisesti se on "A step-by-step Kit for examining the Life worth Living". Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tämä on vielä yksi askel eteenpäin noista täytettävistä kirjoista. Laatikossa on näet kirjan lisäksi kortit.

Kortit houkuttelevat muistelemaan:

"Muistuttaako joku tietty musiikkikappale sinua jostain tietystä ajankohdasta tai paikasta elämässäsi?"

Tai muuttamaan rakennetta:
"Järjestä tapahtumat aikajärjestyksen sijasta teemoihin"
Tai miettimään jotain ihan uutta:
"Oletko jättänyt elämäkerrastasi jotain pois, koska ajattelit että se on liian ilmeistä tai tylsää"

tiistaina, tammikuuta 23, 2007

Miesten maailma

Kävin viime viikolla sota-arkistossa. Ekaa kertaa.

Aluksi en meinannut edes löytää koko arkistoa. Seikkailin hyytävässä vesisateessa Sompasaaressa toimistotalojen ja lihatukkujen katveessa. Soitin lopulta asiakaspalveluun. "Olen nyt oikealla kadulla, mutta missä se talo on?"

Kuulemma viistosti Tilastokeskusta vastapäätä. En voi erehtyä, kun oven vieressä on tykki(!). No olikin kyllä.

Arkistossa sain eteeni tilaamani isoisän kantakortin. Siihen oli merkitty häneen liittyvät tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta. Mielenkiintoista, mutta:

Armeijalyhenteitä. APUA...

"Mitä tämä KTR 10 tarkoittaa", kysyin.

Kenttätykistörykmenttiähän se.

Isoisä oli ollut talvi- ja jatkosodan aikana ns. Aallon patteristossa. Sitä johti majuri P.G. Aalto. Talvisota oli vietetty Kiviniemessä ryssää tykillä torjuten ja jatkosota Kannaksen eri taisteluissa.
Viikonloppuna sotilaallinen teema jatkoi. Isäni oli ottanut esiin isoisäni armeijassa kuvaaman valokuva-albumin.
Skannasin kuvia ja niistä tulikin heti ihan toisenlainen olomuoto esiin. Kuvat kun olivat alkujaan varsin pienikokoisia.

Tunne oli ihan erilainen, kun ne näki koko tietokoneen ruudun kokoisina. Oli miehiä korsussa, tykin jyskettä ja viholliselta pilattuja rautatiekiskoja.

Vielä sota-arkistosta. Luulen että rohkaistun sinne vielä toisellekin retkelle, vaikka olinkin pihalla kuin lumiukko. Sieltä löytyy tietoa autonomian ajan sotilaista sekä myös toisen isoisäni sodasta eli vapaussodasta. Hänkin oli tykistössä - Karjalan armeijan tykistössä. Se, että miten eteläpohjalainen talonisäntä sinne joutui, onkin jo aivan toinen juttu.

lauantaina, tammikuuta 06, 2007

Savolaisia 1620-luvun Isossakyrössä

Pieni huomio vain. Itsellinen Pertti Savolainen näyttää asuvan vuonna 1626 Pyhäkoskella (Olisko se Topparlaa nykyisessä Ylistarossa?) ja 1627 Matti Savolainen asuu Isonkyrön Orismalan Mieltyssä. Eri asia sitten on, että mitä noina aikoina savolaisella tarkoitettiin.

Kuvasta vielä sen verran, että ylimpänä näyttää olevan Birgitta huuskona (itsellisvaimo), sitten Birgitta knechts hustru (sotilaanvaimo), Silmä tai Silmu Gertrud h.k. (huuskona), Bertil Sawolainen, Erik (tuntematon sana) far ja sitten joku Tuomas. Voi mennä kyllä nämä tulkinnat ihan metsäänkin.

Olen kyllä tänään tehnyt vähän muutakin sukututkimuksellista. Tapasin siellä Utahin syrjäkylillä Clear Creekissä yhden mukavan eteläpohjalaissukuisen naisen Lilyn eli pohojalaisittain Lilijan. Lupasin löytää hänelle isoisän vanhempien vanhemmat ja sisarukset. Näin myös kävi. Sellaisia nimiä löytyi kuin Erkkilä, Tikkuri, Alakarhu, Pöntinen, Karhu, Ritari ja Knaapi. Ehkä Lilja onkin jonkun tämänkin blogin lukijan sukulainen?

Liljan esi-isiä ovat esim.
30.11.1797 Lapualla syntynyt Juho, jonka vanhemmat ovat talonvävy Matti Matinpoika Pöntinen ja Maria Matintytär. Juha muuttaa myöhemmin Tikkurin torppaan Isoonkyröön, sitä ennen hän ehtii olla Lapuan Alakarhussa torpparina.

1.6.1832 Isossakyrössä syntynyt Juho, joka on Lehmäjoen Karhun vanhanisännän Tuomas Erkinpojan ja vaimonsa Liisa Eliaantyttären lapsi.

maanantaina, tammikuuta 01, 2007

Isonvihan seurauksia

Palaan taas jälleen kerran Isonkyrön Orismalan Trompariin. Isoviha 1714-1721 jätti jälkensä tilaan. Isäntä Simuna Simunanpoika Trompari menehtyi Napuen taistelussa ja hänen poikansa jäi vihollisen vangiksi. Leskivaimo Maria Krekintytär (vihitty Laihialla 1698 Simon Trompari ja Maria Jåki) yritti saada kruununtilaa pidetyksi itsellään, mutta turhaan. Simunan sisar Aune Simunantytärkin yritti tilaa itselleen uuden miehensä Samuelin kanssa, sekään ei onnistunut.

Uusiksi asukkaiksi isonvihan jälkeen tulivat Yrjänä Matinpoika ja vaimonsa Kaisa Matintytär. Heilläkään ei ollut helppoa. Yrjänä anoi sodan runtelemalle tilalle viiden vuoden verovapautta.
Käräjäpöytäkirjan mukaan tilan kaikki rakennukset olivat palaneet. Yrjänä oli rakentanut uuden lampolan, saunan, ladon ja puuliiverin. Kuusi tynnyrinalaa peltoa oli heikolla viljelyksellä ja kaksi tynnyrinalaa oli niittynä. Yrjänän mukaan ojat olivat romahtaneet ja muut niityt metsittyneet. Kylällä ei ollut metsää, mutta kylläkin välttämättömimmät laitumet. Isäntä Yrjänällä oli 1/7 osaa myllystä, 5 nautaa - suurempia ja pienempiä, sekä 7 lammasta.


Yrjänän lapsiakin kuoli pieninä, 1718 tytär, 1720 poika, 1723 Iisakki tai Israel ja tytär Priita. Vanhin tytär Sofia sentään eli aikuiseksi ja meni naimisiin Antti-nimisen miehen kanssa Laihialle. Sen sijaan 3.10.1725 syntyneestä Kaisa Yrjänäntyttärestä ei ole mitään tietoa. Yrjänän vaimo Kaisa kuoli 1740.

Vapaavuosista huolimatta Yrjänä ei saanut taloa pidetyksi pystyssä. Hän joutui luopumaan isännyydestään vuonna 1733 Ylistarosta tulleelle Elias Jaakonpoika Asulle. Elias onnistui Tromparin isäntänä Yrjänää paremmin ja sai viimein 1760-luvulla lunastettua talon takaisin perintötilaksi.

lauantaina, joulukuuta 30, 2006

Kirjavinkkejä

En malta olla kehumatta joulukirjojani. Toisen olin ostanut itselleni ja toisen toi pukki. Molemmissa on kosolti sukututkimuksessa hyödyllistä antia.


Toinen kirjoista on nimeltään Chartographia Ostrobothnica. Pohjanmaa Vanhoissa Kartoissa. Se on täysin painotuore kirja. Kirjan taustalta löytyy Svenska Österbottens Hembygds- och Museiförbund r.f. Kartat on valinnut Heikki Rantatupa. Julkaisija on Föraktiebolaget Scriptum Vaasasta.

Kuten nimestäkin jo ilmenee, kirja sisältää Pohjanmaan vanhoja karttoja. Ne ovat todella upeita ja hyödyttävät sukututkijaa jo siinä, että ei itse tarvitse lähetellä maanmittauslaitokseen pyyntöjä vanhojen karttojen kopioista. Täältä löytyy esimerkiksi pitkään etsimäni Isonkyrön Napuen kylän isojakokartta. Kirjan kannessa on esimerkiksi Isonkyrön Kuivilankylän kartta. Eikä tietenkään vaan Isoakyröä, vaan Kokkolaa, Alajärveä, Lapuaa ja Ilmajokea. Ihan kaikkea. Mukana on vielä kartat sisältävä CD-levykin.


Ilmajoen joulupukki taas toi hienon vihreän kirjan, jonka nimi on "Ilmajoki, Maatalouden mahtipitäjä". Kustantaja on Eläkeliiton Ilmajoen Yhdistys ry. Kirjan aineiston on koonnut Tapio Vaismaa. Kirjan tarkoituksena on ollut kirjata muistiin Ilmajoen maatalouskaupan ja maatalouteen liittyvän muun yritystoiminnan historiaa ja muistitietoja. Kaikkea ei ole kirjoitettu itse, vaan kirjatoimikunta on kerännyt artikkeleita eri lähteistä kuten esim. Ilmajoen joulu - julkaisuista. Hauskinta tietysti oli, että sukututkimusblogin kirjoittajan eräs omakin lehtijuttu vuodelta 1999 oli päätynyt kirjaan mukaan. Ihan sitä tuntee itsensä kirjailijaksi, vaikkei olekaan.


Tietysti välipäivien riemuna oli jälleen Eteläpohjalaiset Juuret -julkaisu. (nro 4/2006). Siinä minua kiinnostivat erityisesti Lehtiön Matin Isonkyrön Tuuralankylän Tuuran talosta kirjoitettu artikkeli, Ylistaron Köykän talosta kirjoitettu juttu sekä Markku Pihlajaniemen tarina Koukon Valpurista, joka oli perustanut Jalasjärven Ventelää. Tässä sisällysluettelo.


Toiko pukki sinullekin jonkin sukututkijaa kiinnostavan lehden tai teoksen?



Kursseja kansan iloksi

Löysin yllättävästä paikasta sukututkimuskurssin, nimittäin osuuskaupan kirjelähetyksestä. Paikallinen HOK-Elantomme täällä Helsingissä tarjoaa sekin asiakkailleen kaikenlaisia kursseja aina vanhojen kuvien tietokoneelle tallentamisesta elämäkertakirjoittamiseen.

Kiinnostuneille:
"Sukututkimuksen peruskurssit
18 opetustuntia + käynti Kansallisarkistossa. I kurssi ke 28.2.-4.4. klo 14.30-16.45. II kurssi ke 28.2.-4.4. klo 17.30-19.45. Kurssimaksu 105 e, S-Etukortilla 85 e."

Ilmoittautua saa kuulemma 28.12 lähtien.

Toki Helsingin työväenopistossakin sukututkimuksen peruskursseja on tarjolla. Lisäksi työväenopisto tarjoaa tänä keväänä vanhojen käsialojen kurssin Itäkeskuksen Stoassa.

Vanhat käsialat

Kurssilla keskitytään 1800- ja 1700-luvun asiakirjojen(mm. kirkonarkistojen, henki- ja maakirjojen sekä tuomiokirjojen) teksteihin, tarvittaessa esimerkkejä myös varhaisemmilta vuosisadoilta.
Aika: 12.03.2007 - 16.04.2007
Maanantai klo 17:30-19:45
Lauantai klo 10:00-14:15

Tämä nyt oli vähän Helsinkikeskeistä. Mutta katsopa huviksesi oman kansalaisopistosi ohjelma siellä missä ikinä lienetkään. Uusi vuosi ja uudet lupaukset. Nyt on siis hyvä aika aloittaa kaikenlainen harrastelu!

Minä taidan skipata sukututkimuksen peruskurssit, koska tietotaitoa on sen verran, etten halua viedä paikkaa niiltä, jolla sitä ei vielä ole. Vanhojen käsialojen kurssiakin on tehty jo pidemmän aikaa itseopiskeluna, joten esteenä ei ehkä enää ole käsiala vaan kaikenlaiset vanharuotsiset termit ja lyhenteet, lakikieli. Sen oppimiseen tuskin taas auttaa muu kuin aika.

Toki olen kuitenkin harrastamassa jotakin tänäkin keväänä, jahka nyt toivun tästä keuhkokuumeestani. Eli kuoroharjoituksiin olisi taas määrä mennä 10.1. alkaen.

Kielistä opiskelin viime keväänä ranskaa ja syksyllä oli hyvin intensiivisesti englantia. Nyt en oikein tiedä, josko kielet mahtuvat aikatauluun.