Mistä pitäjästä juuresi tulevat?

Niin, mistä pitäjästä sinun juuresi tulevat?

Kerran otin tyhjän Suomen kuntakartan esiin ja väritin jokaisen kunnan, josta joku esivanhempani oli kotoisin. Sain aikaan läikän suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kohdalle.

Niin hassusti ovat asiat. Ostinkin lomalla jussipaitaa matkivan t-paidan.














Tein saman jutun miehelleni, hänelle karttaan syntyi leveä vyö joka kulki Turusta Hämeenlinnan ja Päijät-Hämeen kautta Kannaksen Karjalaan.

Ostin paidan miehellenikin. Voimme sitten niissä häjyillä toisillemme.

Testasin syntymäkuntia isovanhempieni isovanhempien vanhempien sukupolvessa. Tässä tulokset:
9 kpl Isokyrö (28%)
7 kpl Jalasjärvi (22%)
6 kpl Laihia (19%)
6 kpl Ilmajoki (19%)
lisäksi yhden kappaleen saivat Ylihärmä, Alavus, Nurmo ja Kauhajoki. (kukin 3%).

Valtaalan asukkaat vuonna 1678

Kesän aikana ehdin viettää muutaman lomapäivän arkistossa. Huomenna alkaa taas arki (=työ) ja arkistoon pääsee aukioloaikojen vuoksi seuraavan kerran vasta syyskuussa. Silloin arkipäivien aukioloajat pidentyvät kuudesta kahdeksaan ja lauantaiaukiolot alkavat.

Ohessa pieni näyte arkiston annista. Pala Isonkyrön henkikirjaa vuodelta 1678, eli Valtaalan kylä. Laitoin nimenomaan Valtaalan, koska tässä blogissa kerran aikaisemminkin valotin Valtaalan asukkaita. Tuolloin vuodelta 1 705.

1 1/2 manttaalin Maunuksela:
Isäntä Erkki Matinpoika
vaimo Anna Jaakontytär

1 1/2 manttaalin Nortunen:
Isäntä Kreki Juhonpoika
vaimo Anna Matintytär
itsellinen Jooseppi Erkinpoika
vaimo Liisa Jaakontytär

1 manttaalin Valtari (Waltari):
Isäntä Simuna Laurinpoika
vaimo Maria Laurintytär
isä Lauri Valtari

3/4 manttaalin Lakari:
Isäntä: Tuomas Juhonpoika, sotilas
vaimo Malin Matintytär
renki Esko Yrjänänpoika

3/4 manttaalin Kallio:
Isäntä: Juho Prusinpoika
vaimo: Aune Yrjänäntytär

Pieniä huomioita: Maunukselan isäntä Erkki lienee, kuten tässä blogissa on jo aiemmin todettu, Maunukselan leskirouvan uusi mies. Kallion Juho on puolestaan oikeasti Muilu ja kotoisin Lapualta. Ennen Juhoa Kallion isäntänä on Yrjänä Tuomaanpoika. Hän on ottanut talon autiosta vuonna 1668.

Linkki:
- Katso vuoden 1705 isäntäluettelo Valtaalasta.

Orisbergin Justiina

Vieraskirjassani (löytyy blogin oikeasta laidasta, suurin piirtein puolivälissä) Sinikka tiedusteli minulta löytyikö Orisbergin henkikirjoitetuista myös hänen esiäitiään Justiina Bindaria (Pintari) s. 1861. No, eipä löytynyt. Arvelin Sinikalle Justiinan asuneen Ylistaron puolella.

Näin olikin, tänään kun kesälomapäiväni vapautta nautiskellen käväisin arkistossa (KA Rauhankadulla) löysin Sinikan Justiinan. Justiina tosiaan asui Ylistaron Isonkylän Marttilassa (nro 8). Hän oli naimisissa Jaakko Matinpoika Bindarin kanssa s. 29.4.1853.

Bindarin isä oli Matti Heikinpoika Bindar s. 1819 Vähäkyrö, hän oli ollut Isonkylän Aunelan tilan torppari ja myöhemmin Isonkylän Marttilan isäntä. Matin isä oli puolestaan Heikki Matinpoika s. 1790. Heikki oli ollut aiemmin Vähänkyrön Hiiripellon Laturin tilalla torpparina ja muuttanut sitten Ylistaroon Aunelan tilalle torppariksi. Aunelan tila kuului tuolloin Orisbergin ruukin omistukseen.

Vähässäkyrössähän on muuten Bindarin eli Pintarin tila. Sinikalle jääkin selvitettäväksi, että miten Heikki Matinpoika on sukua Pintariin, vai onko ollenkaan?

Arkistossa käydessäni pääaiheeni oli tänään sotilasrullat. Erityisesti minua kiinnostavat vanhoissa luetteloissa olevat isäntien iät. Tässä esimerkkiä:

Napuen kylä, Isokyrö vuosi 1627:

• 3/4 Nisu Haakoninpoika 60 v
• poika Matti Nisunpoika 19 v
• 3/4 Tuomas Knuutinpoika 45 v
• 1/4 Jaakko Jaakonpoika 40 v
• 2/3 Simo Tuomaan(?)poika 60 v
• 1/2 Heikki Siponpoika 50 v
• 1/3 Jaakko Matinpoika 48 v
• 2/3 Perttu Mikinpoika 64 v
• 1/3 Matti Prusinpoika 46 v
• 1/2 Knuutti Nisunpoika 45 v
• 1/3 Knuutti Siponpoika 24 v

Sukututkimusta Virossa

Kävimme lomamatkalla Virossa. Etelävirolaisen Rõugen kirkossa oli sukututkimusnäyttely. Kirkko onkin mielestäni erittäin hyvä paikka näyttelylle. Onhan monen kirkon alle tai ympärille haudattu useat sukupolvet.

Sukupuita oli tehty jos monenmoisia. Hienoin oli mielestäni jäätelötikuista kankaalle tehty sukupuu. Joku sukututkijoista oli laittanut tutkimuksensa päälle keltaisen muistilapun:

"Tähelepanuks: Üksi sugupuu ei saa kunagi päris valmis."

Eli yksikään sukupuu ei tule koskaa täysin valmiiksi.