Sakarin työnhaku ( Hollola 1817)

Hollolan pitäjänkokous 17.8.1817

Anders (Antti) Sigellin kuoleman johdosta on kirkonvartijan (suntion) toimi tässä emäseurakunnassa tullut avoimeksi. Avoimesta paikasta on ilmoitettu Turun virallisessa lehdessä ensimmäistä kertaa 29. päivä toukokuuta, tämän vuoden numerossa 62, sekä sen jälkeen vielä kaksi eri kertaa kesäkuussa. Kukaan hakija ei ole toimeen ilmoittautunut, paitsi edesmenneen poika Zacharias (Sakari) Sigell, joka jo monesti isänsä vanhuuden ja sairauden aikana on häntä sijaistanut.

-------

År 1817 den 17 Augusti, Hollola

Igenom Anders Sigells dödliga frånfalle var kyrkovaktaretjensten i denna moderkyrko församling bliven ledig. Denna ledighet annoncerades i Åbo allmenna tidning första gången den 29 sistlidne Maj i behagen till n:o 62 för nuvarandre år, samt sedermera ännu tvänne förskilda gånger i början af derpå följande juni månad, men ingen sökande hade anmält sig, utom den aflidnes son Zacharias Sigell, hvilken redan i många år under fadrens ålderdom och sjuklighet honom biträds till sockneboernes nöje.

-----

Päätös Sakari Sigellin pääsystä kirkonvartijan tehtäviin tehtiin lopulta 21. syyskuuta 1817. Tälläin suntion palkka nostettiin kapasta savulta kappaan talolta. Sakaria edelsi suntiona hänen isänsä Antti Sigell vuodesta 1790.
Sakari oli syntynyt Hollolassa 31.10.1783 Antti Sigellin ja hänen vaimonsa Riitta Juhontyttären lapsena. Hän itse oli naimisissa Eeva Pentintyttären kanssa, jonka kanssa Sakarilla oli kolme lasta.

Sakari Sigell ehti olla kirkonvartijana hieman yli 11 vuotta. Hänen kuolemansa jälkeen tehtävän sai hänen poikansa 28.12.1813 syntynyt Antti Sakarinpoika Sigell. Leski Eeva meni uusiin naimisiin helsinkiläisen kirvesmiehen Juho Lindroosin kanssa, joka oleskeli Hollolassa. Lindroos oli syntyjään Nurmijärveltä.

Vuosi 1630 Laurola - Isokyrö

Vuosi: 1630
Pitäjä: Isokyrö
Kylä: Laurola


1 mnt Matti Jussinpoika 37 v
1 mnt Lauri Erkinpoika 49 v
1 mnt Tuomas Jaakonpoika 49 v
1 mnt Sippo Eskelinpoika 53 v

Vuoden 1630 rullasta löytyvät siis isäntien iät. Tämä oli ruodutusluetteloiden arkistossa. "en wijs mantals rulla" eli manttaaliluettelo. Jos ihmetyttää, että missäs se Turpan Sippo Matinpoika luuraa, niin voin kertoa, että heti tämän luettelon jälkeen on luettelo ratsumiehen "ryttare" varustaneista taloista.

Siellä on sitten Laurolan kylän kohdalla listattu seuraavasti:
Sippo Matinpoika
Lauri Siponpoika - poika -

Tässä listassa ei ikävä kyllä ole ikiä.
Iäthän ovat siinä mielessä mukava juttu, että niistä voi laskea "noin" syntymävuoden. Eli Matti-isäntä olisi syntynyt noin vuonna 1593, Lauri-isäntä noin vuonna 1581 kuten myös Tuomas-isäntä. Sippo Eskelinpojan syntymävuosi olisi noin 1577.

Suku vs. sukututkimus

Suku vai sukututkimus. Siinä vasta pulma.

Pitäisi valita sukujuhlat tai sukututkimuspäivät. Ne ovat samana päivänä.

Päivät olisivat Lapualla maaliskuun 8-9. Ohjelmaa olisi runsaasti. Lue lisää täältä

Sukututkimuspäivillä näkisi toisia sukututkijoita, sukulaisen juhlissa sukua.

Valitsen sukujuhlat, mutta ottaa silti päähän.

Onko sukututkija aina myös sukurakas ja pitäisikö olla?


------------------------------
(keinot yksittäiseen tilanteeseen voi aina löytää, mutta tätä blogikirjoitusta ei tarkoitettu käytännön ratkaisujen tekemiseksi - vaan yleisempään filosofiseen pohdintaan)

Wuotilan rakennukset paloivat

Isonkyrön Napuen kylä paloi liki kokonaan kesäkuussa 1877. Myös esi-isäni Juho Wuotilan rakennukset paloivat. Paloapukomitean pöytäkirjoista selviää, että hän sai palaneesta talostaan ja muista rakennuksista sekä irtaimistosta yhteensä 4914 markan korvauksen

Wuotilan palaneet rakennukset:

• Tuparivi 1500:-
• Aitta 100:-
• Liiveririvi 400:-
• Luttituparivi 150:-
• Talli 100:-
• Navettarivi 200:-
• Yksi lato 40:-
• Sauna 100:-
• Riihirivi 400:-
• Ladot takana 200:-
• Alanen tuparivi 700:-
• Karjalato 100:-
• Isonavetta 100:-
• Paja 10:-

Listasta siis selviää, että Wuotilan pihapiirissä oli kaksi asuintaloa, isompi "tuparivi" ja pienempi "alaanen tuparivi".

Palaneeseen irtaimistoon kuului viljaa, rukiita, ohria, perunoita, suolaa, suolakalaa, lampaan lihaa ja höystöä, juustoa ja voita, hampun siemeniä ja olkia. Tuli vei mennessään myös monenlaisia työkaluja ja kuljetusvälineitä. Wuotilaan jouduttiin hankkimaan esimerkiksi uudet kärryt, aarroja, äkeitä, häkkilavoja, työrekiä ja lohnia. Vaatteet ja vuodevaatteetkin menivät. Listassa on "rytiparja" eli patja, fällyt eli peitto, 4 päänalusta eli tyynyä, 2 takkia, 30 paitaa, 5 housut, sukkia, kenkiä, villoja, kaulahuiveja, tyynyliinoja, lakanoita, lankoja, huonekaluja.

**************
Napue village in Isokyrö was destroyed by the fire in June 1877. My ancestor Juho Wuotila (Johan Wuotila) b. 1825 was one of the house owners that suffered greatly. His two houses were burned and all the other buildings he had. Also his furniture and clothes were burned. He received 4914 marks from the communal fire insurance association in Isokyrö.
************