perjantaina, kesäkuuta 10, 2005

Keisarinna Maria Feodorovna ja suomalainen Juho Vilhelmi

Mieheni suvussa yksi kiinnostavimpia henkilöitä on hänen isoäitinsä isoisän serkku Johan Wilhelm Sigell s.24.02.1844 Pietari k. 22.1.1913 Pietari.

Johan Wilhelmin tai Vasili Ivanovitsin (kuten häntä venäjäksi kutsuttiin) isä Erkki Sigell oli muuttanut Päijät-Hämeen Hollolasta vuonna 1830. Erkki oli Hollolan kirkon suntion elikkä kirkonvartijan poika. Hän lähti Pietariin värjärimestariksi kuolleen setänsä värjäriliikettä pitämään ja avioitui vuonna 1842 ruotsalaisen tullipäällysmies Åbergin tyttären Hedvigin kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa oli Johan Wilhelm.

Johan Wilhelm lähti Pietarissa virkauralle, hän avioitui Hollolassa syntyneen serkkunsa Idan kanssa (joka oli siis mieheni isoäidin isotäti). Virkaura tarkoitti uraa keisarillisessa hovissa Pietarissa ja perhe asuikin Aniskovin palatsissa. Johan Wilhelm työskenteli keisarinna Maria Feodorovnalle, joka siis oli aiemmin Tanskan prinsessa Dagmar. Johan Wilhelm oli lapsuudestaan asti kaksikielinen eli suomi ja ruotsi olivat kotikieliä. Toki hän puhui venäjää ja arvatenkin myös ranskaa.

Johan Wilhelm ei vaimoineen koskaan nähnyt tsaariperheen sortumista Venäjän vallankumouksessa, hän ehti kuolla muutama vuosi aiemmin. Heillä ei myöskään ollut aikuisiksi eläneitä lapsia.

Tässä vielä 5.2.1913 Helsingin Sanomissa ollut kuolinkirjoitus:
" Pietarissa kuollut suomalainen. Tammikuun 22. p:nä kuoli Pietarissa hänen majesteettinsa Leskikeisarinna Maria Feodorownan kanslian päällikön apulainen, todellinen valtioneuvos Johan Wilhelm Sigell 68 vuoden vanhana. Wainaja oli kotoisin Hollolan pitäjästä. Palveltuaan useissa eri toimistoissa Pietarissa pääsi Sigell viimein yllämainittuun toimeen, jossa oli noin 40 vuotta. Wainajaa, joka oli leski, jäivät lähinnä suremaan sukulaiset täällä Suomessa.
Sigellin ruumis haudattiin Smolenskin luterilaiseen hautausmaahan. Arkulle laskettiin useita seppeleitä. Niitten joukossa oli myöskin H. M. Leskikeisarinna Maria Feodorownan seppele."


Kaikille Pietarissa asuneista suomalaisista kiinnostuneille suosittelen lämpimästi Max Engmanin kirjaa Pietarinsuomalaiset

1 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ahh kun löytäisin tallinnan tuon aikaisista virkamiehistä samanmoista tekstiä...
minun haaveeni - kaukainen vielä

Urmeli