Arkistointiongelma ja ylioppilas Leerman

Sukututkimuspäivää!
Mitäs jos vaikka kertoisin kaiken mitä tein tänään noin sukututkimukseen liittyen.

Aamulla: Lähdin töihin ja metrossa silmäilin viikonloppuna ilmaiseksi saamaani Sukuviesti-lehteä. Se oli tosin vuodelta 2004, mutta ei se haittaa. Uusi minulle. Tykkäsin erityisesti vieraskynäpalstasta. Siellä naiskirjoittaja muistutti, kuinka tärkeää on kertoa lapsille sukutarinoita.

Päivällä:
Mainitsin työtoverille Vantaan "Kuulutko sukuuni" -tapahtumasta. Kerroin kuinka olin jutellut monen sukututkijan kanssa kotiarkistoinnin ongelmista. Esimerkiksi vanhempi herra A kertoi, että on pienempään asuntoon muuttaessaan joutunut siirtämään sukututkimusarkistojaan vaimonsa sängyn alle - kun eivät ne muuallekaan mahdu. Hän on niitä, jotka eivät ole siirtyneet sähköiseen tallentamiseen.

Rouva S puolestaan kertoi, että ei edes halua muuttaa suuresta lukaalistaan pienempään asuntoon, koska on niin mukavaa, että sukumateriaalillekin on tilaa.

Itselläni on kaappiongelma - yksi vaatekaapeistani on täynnä kaikenlaista matskua - A4-pinkkoja, kopioituja käräjäpöytäkirjoja, sukumonisteita, kierrevihkoja täynnä huonoa harakanvarvaskäsialaa, sukututkimuslehtiä, valokuvia hautapaaseista ja ammoin kuolleista sukulaisista. Voisi ehkä olla parempikin tapa säilyttää sitä kaikkea, tai ehkä ainakin organisoidumpi. Tässä saattaa lähiaikoina olla edessä jonkinlainen saneeraus.

Mietin, kun puhuin messuilla herra L:n kanssa siitä, kuinka epävarmaa sukutietojen säilyttäminen ja pitäminen sähköisessä muodossa oikein on. Kuka tuon käyttämäni sukututkimusohjelman saa enää auki 10 tai 20 vuoden kuluttua? Paperi taitaa olla edelleen ylivertainen tallennusmuoto. Siksi esimerkiksi sukukirjojakaan ei kannata julkaista pelkästään cd:nä.

Alkuillalla: Kävin kansallisarkistossa ja selvisi viimein, mitä numerosarja VA4954 tarkoittaa. Voudintilejähän ne. Kiitos päivystäjälle. Tutkin filmiä ES 2084. Sivulla 504 fullmäktiga studiosus Ericus Leerman valitti Kaarina Sifferintyttärestä Orismalan kylästä Isossakyrössä. Kaarina oli ollut ylioppilas Erkin langolla kappalainen Jacob Peldanilla palveluksessa, mutta oli ottanut ja lähtenyt Petri Pauli tideninä.(mikähän tuo Pietari Paavalin aika oikein oli vuodesta?) Kappalainen oli siitä nyreissään, ja Kaarina oli selittänyt, että hän oli mennyt naimisiin ja siksi keskeyttänyt työnteon.

Katsoin nyt Helsingin yliopiston matrikkelista, kyllä se Erkki siellä oli. Näin hänestä sanotaan:

"1686/87 Erik Leerman Ericus Laurentii, Pemarensis 3354.
Vht: Halikon kappalainen Lars Leerman 1386 (yo 1659/60, † 1673) ja Katarina Pihl tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Paimion kirkkoherra Henrik Florinus, † 1705). Ylioppilas Turussa 1686/87 Leerman Eric Pemarens _ 170. — Henkikirjoitettu sotatuomarina Turun Kirkkokorttelissa 1704. Mainitaan asianajajana Vaasassa 1708. Tituloitu ylioppilaaksi vielä 1712 (Kolehmainen 1995). Hovilakeija. † sotavankina Kazanissa.
Pso: 1708 Malin Eggers.
Lanko(?): ylioppilas Henrik Eggers 3488 (yo 1688)"

Jotenkin minulle tuli sellainen käsitys, että studiosus Leerman oli noihin aikoihin (eli helmikuussa 1693) asunut Isossakyrössä. Olisiko asunut jossain virkatalossa vai Orisbergin ruukilla? Hänestä näyttää olevan muutakin juttua Isonkyrön käräjillä. Ja ylioppilas pääsi muuten rikkaisiin naimisiin. Vaimon isä lienee ollut rykmentinvälskäri, sittemmin vaasalainen kauppias ja raatimies Henrik Eggers (kotoisin Holsteinista, † 1702) ja äiti mahtavaa skottisukua Katarina Williamsdotter Ross.

Myöhään illalla: kirjoitin vastauksen yhteen postituslistakysymykseen ja vaihteeksi päivitin tätäkin blogia.