Siirry pääsisältöön

Valta ja väkivalta

Olen lukenut iltojen ratoksi Heikki Ylikankaan kirjaa "Valta ja väkivalta". Ylikangas kirjoittaa, että väkivaltarikollisuutta on ollut Suomessa suhteellisen paljon verrattuna Euroopan muihin maihin ainakin 1500-luvun puolivälin tuntumissa. Hän selittää sitä esimerkiksi "Impivaara-ilmiöllä" eli uudisasutuksia tehtiin aikamoisiin erämaihin ja ihmistä tuli sosiaaliseen yhdessäoloon tottumattomia. Itsetunto oli haavoittuva ja kunnianarkuus kärjistynyt.

Kun luen seuraavan vuosisadan käräjäpöytäkirjoja, niin tämä on toki yksi seikka, mistä väkivallanteot kumpuavat. Pahoinpitelyjä edelsivät usein solvaukset ja herjaukset. Kunnia oli tärkeä asia. Tappelun aloittaja selitti usein tekoaan sillä, että toinen oli haukkunut milloin miksikin, usein ryöväriksi, varkaaksi tai kelmiksi. Naisia ja heidän aviomiehiään kismitti, jos joku syytti vaimoa huoraksi.

Luulisin kuitenkin, että se yleisin syy päällekarkauksiin oli alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen, niinkuin nykyäänkin. Juopottelu ei ollut harvinaista, sen kyllä käräjäpöytäkirjatkin kertovat. Ja koskas sitä ruvetaan solvaamaan toista, no, juovuspäissä tietenkin.

Ja sitten yksi tapaus piristeeksi:
Kalle Holkko Torkkolankylästä valittaa, että Iisakki Braski olisi häntä lyönyt, niin että oli aiheuttanut Holkolle verihaavan Karkmon niityllä Mustasaaressa.
Isonkyrön syyskäräjät 1729, s.938

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari? Lisää kuvateksti

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Isonkyrön rippikirja nyt 1891-1900 excel-tiedostona!

Eteläpohjalaiset Juuret ry on puhtaaksikirjoittanut Isonkyrön rippikirjan kymmenen vuoden jaksolta 1891–1900 ja tallentanut sen tietokannaksi excel-muotoon. Rippikirjatiedosto löytyy yhdistyksen verkkosivuilta www.etelapohjalaiset-juuret.fi kohdasta "sukututkimus". Tiedosto on julkinen, eli kaikki isokyröläisistä suvuista kiinnostuneet voivat selata rippikirjaa tai tehdä siitä hakuja. (suora linkki: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/isonkyron_rk.html ) Yhdistyksen puhtaaksikirjoittama rippikirjajakso sisältää 1670 sivua. Puhtaaksikirjoitetusta rippikirjasta on mahdollista hakea henkilöitä normaaliin tapaan erilaisilla hakusanoilla. Normaalilla manuaalisella etsinnällä henkilön hakemiseen vaikkapa mikrokorteilta voisi kulua jopa päiviä, kun taas yhdistyksen sähköisestä tietokannasta henkilön voi löytää sekunnissa. Haun voi suorittaa Eteläpohjalaisten Juurten verkkosivuilla erilaisin kriteerein: syntymänimen, syntymäajan, syntymäpaikan tai asuinpaikan m...