Sukututkimusta Vaasassa ja Jalasjärvellä
Viime viikkoinen talviloma kului kuin siivillä. Tiistaina kävin Jalasjärven kirkkoherran virastossa tutkimassa vähän läheisempää sukua. Sukulaiset kun halusivat tietää enemmän lähisuvustaan.
Onhan se totta, että olen viime aikoina tutkinut enimmäkseen 1600-lukua ja nämä ajat ovat heille jo niin kaukaisia. Fakta on myös se, että mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan, sitä enemmän rempsallaan tutkimukseni on. Mutta nyt siitä on osa ainakin tehty.
Sitä aina jaksaa hämmästellä kuinka nopeaa sukututkimuksen tekeminen on 1800-luvun loppupuolella verrattuna aiempiin vuosisatoihin. Kuin hujaus vain - no, meni minulta siellä kirkkoherran virastossa ainakin viisi tuntia.
Selvisi, että isoisäni isoisän Jalasjärven Luopajärven kylässä syntyneistä sisaruksista ja heidän jälkeläisistään kovin moni oli matkannut Amerikkaan. Heidän jäljittämisensä onkin sitten hieman haasteellisempaa. No, eräs Frans Matinpoika Hakala oli valitettavasti edesmennyt heti muutama kuukausi sen jälkeen kun oli Amerikan kamaralle astunut, nimittäin Chisholmin rautakaivosonnettomuudessa Minnesotassa.
Lauantaina 26.3 vuorossa oli Vaasassa pidetyt sukututkimuspäivät. Oli mukava taas tavata sukututkimustuttuja ja vaihtaa kuulumisia sekä tietenkin tietoa. Juuret-toimikunnan uudet julkaisut menivät kuin kuumille kiville.
Yllä olevassa kuvassa Etelä-Pohjalaiset Juuret -toimikunta Vaasan sukututkimuspäivillä. Vasemmalla Pauliina Talvitie, tiskin takana Matti Lehtiö ja Tarja Ollila.
