Siirry pääsisältöön

Porvoon kirkkopalo

Porvoon tuomiokirkko marraskuussa 2005 Kuulin aamulla, että Porvoon tuomiokirkko oli palanut viime yönä. Järkyttävää. En tiedä kummasta olisin enemmän järkyttynyt; tulella raiskatusta kirkosta vai veroprofessorin homomurhasta? Veroprofessori oli työni kautta tullut tutuksi. Kamala juttu.

Olin eilen pienellä reissulla Itä-Uudellamaalla, tosin Porvooseen emme menneet, kun siellä on käyty niin useasti. Viimeksi taisi olla marraskuussa, kun vanhemmat olivat kyläilemässä. Ehkä olisi eilenkin pitänyt, tosin kuulemma kirkon sisäosa on palosta huolimatta säilynyt hyvin.

Reitti oli sunnuntaina seuraava: Helsinki-Pernaja-Loviisa-Ruotsinpyhtää-Sipoo-Helsinki.
Pernajassa törmäsimme Mikael Agricolan syntymäpaikan muistomerkkiin. Pienessä kylässä viitta näytti kuusiaitaan ja kuusiaidan keskellä olikin rako josta oli kulku muistomerkille. Olisin halunnut käydä Pernajan kirkossa sisällä, mutta vanha kivikirkko oli kiinni. Kävelimme sitten hautausmaalla, jossa oli muutamia hautakammioita. Yksi niistä oli von Born -suvun. Siellä oli jopa Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen isoäiti Hanna Palme (o.s. von Born). Von Bornit ovat varmaankin Sursillin sukua - ja sitä kautta minunkin (ja aika monen muunkin) sukuani...

Loviisassa kävimme syömässä lounasta rannan kupeen suola-aittojen Saltbodan-ravintolassa. Ruotsinpyhtäällä ihailimme vanhaa ruukkialuetta. Kuulin, että vuodesta 1790 lähtien sitä oli viidenkymmenen vuoden ajan johtanut nainen Virginia af Forselles. En tiennytkään, että Ruotsinpyhtään nimi tulee siitä, että alue on kuulunut Ruotsin valtioon.

Ruotsinpyhtään kunnan kotisivut kertovat, että Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Suomen raja siirrettiin kulkemaan Kymijoen läntisimpään haaraan. Pyhtään pitäjän Ruotsin puolelle jääneestä osasta tuli Ruotsinpyhtää.

Porvoon kirkon palosta enemmän Hesarissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Isonkyrön rippikirja nyt 1891-1900 excel-tiedostona!

Eteläpohjalaiset Juuret ry on puhtaaksikirjoittanut Isonkyrön rippikirjan kymmenen vuoden jaksolta 1891–1900 ja tallentanut sen tietokannaksi excel-muotoon. Rippikirjatiedosto löytyy yhdistyksen verkkosivuilta www.etelapohjalaiset-juuret.fi kohdasta "sukututkimus". Tiedosto on julkinen, eli kaikki isokyröläisistä suvuista kiinnostuneet voivat selata rippikirjaa tai tehdä siitä hakuja. (suora linkki: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/isonkyron_rk.html ) Yhdistyksen puhtaaksikirjoittama rippikirjajakso sisältää 1670 sivua. Puhtaaksikirjoitetusta rippikirjasta on mahdollista hakea henkilöitä normaaliin tapaan erilaisilla hakusanoilla. Normaalilla manuaalisella etsinnällä henkilön hakemiseen vaikkapa mikrokorteilta voisi kulua jopa päiviä, kun taas yhdistyksen sähköisestä tietokannasta henkilön voi löytää sekunnissa. Haun voi suorittaa Eteläpohjalaisten Juurten verkkosivuilla erilaisin kriteerein: syntymänimen, syntymäajan, syntymäpaikan tai asuinpaikan m...

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari? Lisää kuvateksti