Siirry pääsisältöön

Miesten maailma

Kävin viime viikolla sota-arkistossa. Ekaa kertaa.

Aluksi en meinannut edes löytää koko arkistoa. Seikkailin hyytävässä vesisateessa Sompasaaressa toimistotalojen ja lihatukkujen katveessa. Soitin lopulta asiakaspalveluun. "Olen nyt oikealla kadulla, mutta missä se talo on?"

Kuulemma viistosti Tilastokeskusta vastapäätä. En voi erehtyä, kun oven vieressä on tykki(!). No olikin kyllä.

Arkistossa sain eteeni tilaamani isoisän kantakortin. Siihen oli merkitty häneen liittyvät tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta. Mielenkiintoista, mutta:

Armeijalyhenteitä. APUA...

"Mitä tämä KTR 10 tarkoittaa", kysyin.

Kenttätykistörykmenttiähän se.

Isoisä oli ollut talvi- ja jatkosodan aikana ns. Aallon patteristossa. Sitä johti majuri P.G. Aalto. Talvisota oli vietetty Kiviniemessä ryssää tykillä torjuten ja jatkosota Kannaksen eri taisteluissa.
Viikonloppuna sotilaallinen teema jatkoi. Isäni oli ottanut esiin isoisäni armeijassa kuvaaman valokuva-albumin.
Skannasin kuvia ja niistä tulikin heti ihan toisenlainen olomuoto esiin. Kuvat kun olivat alkujaan varsin pienikokoisia.

Tunne oli ihan erilainen, kun ne näki koko tietokoneen ruudun kokoisina. Oli miehiä korsussa, tykin jyskettä ja viholliselta pilattuja rautatiekiskoja.

Vielä sota-arkistosta. Luulen että rohkaistun sinne vielä toisellekin retkelle, vaikka olinkin pihalla kuin lumiukko. Sieltä löytyy tietoa autonomian ajan sotilaista sekä myös toisen isoisäni sodasta eli vapaussodasta. Hänkin oli tykistössä - Karjalan armeijan tykistössä. Se, että miten eteläpohjalainen talonisäntä sinne joutui, onkin jo aivan toinen juttu.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Sota-arkistossa on saanut tosi ystävällistä palvelua, vaikka tutkimus ei ole aina ollut kovin yksinkertaista. Onnistuin saamaan isoäitini isän vapaussodasta varsin kokonaisen kuvan siellä keväällä, viikon projekti kyllä paisui pituutta...

Isoisän kantakortilta odotin enemmän, mutta onneksi oli tallessa muuta materiaalia, joista sai rikkaamman kuvan.
Riikka sanoi…
Kantakortti kannattaakin ehkä yhdistää johonkin "sotakirjaan". Aika monesta rykmentistä on kirjoitettu ainakin joku sotakokemuksiin perustuva kirja. Kuulin isältäni, että esimerkiksi tästä Aallon patteristostakin joku oli kirjoittanut kirjan. Sitä varmaan saisi jostain paikkakunnan kirjastosta.
Anonyymi sanoi…
Aallon patteriston vaiheista löytyy kirja nimeltä Tykistö taistelussa kirjoittanut Martti Ulkuniemi
Anonyymi sanoi…
...Kuva sota-ajalta on otettu Kaukolan pitäjässä eteläisellä Kannaksella loppukesästä -41. Aallon patteriston etenemisreitillä.
Riikka Kalmi sanoi…
Kiitos. Kuva on siis otettu vuonna 41 jatkosodan aikaan ja hienoa, että pitäjäkin selvisi.
Anonyymi sanoi…
Näin minulle veteraanit kertoivat että se on Kaukolassa otettu kuva (sama kuva on isäni albumissa)vuonna -41. Veikkaanpa että ne mutkalla olevat rautatiekiskot on kuvattu Lähellä Kaalamon asemaa Ruskealan pitäjässä samana jatkosodan kesänä -41.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Isonkyrön rippikirja nyt 1891-1900 excel-tiedostona!

Eteläpohjalaiset Juuret ry on puhtaaksikirjoittanut Isonkyrön rippikirjan kymmenen vuoden jaksolta 1891–1900 ja tallentanut sen tietokannaksi excel-muotoon. Rippikirjatiedosto löytyy yhdistyksen verkkosivuilta www.etelapohjalaiset-juuret.fi kohdasta "sukututkimus". Tiedosto on julkinen, eli kaikki isokyröläisistä suvuista kiinnostuneet voivat selata rippikirjaa tai tehdä siitä hakuja. (suora linkki: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/isonkyron_rk.html ) Yhdistyksen puhtaaksikirjoittama rippikirjajakso sisältää 1670 sivua. Puhtaaksikirjoitetusta rippikirjasta on mahdollista hakea henkilöitä normaaliin tapaan erilaisilla hakusanoilla. Normaalilla manuaalisella etsinnällä henkilön hakemiseen vaikkapa mikrokorteilta voisi kulua jopa päiviä, kun taas yhdistyksen sähköisestä tietokannasta henkilön voi löytää sekunnissa. Haun voi suorittaa Eteläpohjalaisten Juurten verkkosivuilla erilaisin kriteerein: syntymänimen, syntymäajan, syntymäpaikan tai asuinpaikan m...

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari? Lisää kuvateksti