Siirry pääsisältöön

Alppen perukirja 1888 (Jalasjärvi)

Yahoon Sukututkijat-postituslistalla keskusteltiin jälleen perukirjoista. Miten ymmärtää monasti ruotsinkielellä kirjoitettujen perukirjojen sisältö. Avuksi ehdotettiin ruotsinkielistä aiheeseen liittyvää sanastoa. Mikä on tietysti erittäin hyvä ehdotus!

Kielen lisäksi ongelmia aiheuttaa usein se, että meille nykypäivän ihmisille osa esineistä saattaa olla sellaisia, joita emme edes tunne. Minunkin täytyy myöntää, kun en ole mikään käsityöihminen, että esimerkiksi kangaspuusanasto on täysin hukassa. Mitä ovat vaikkapa "klihta" ja "häkilä"?
POHDIN on eräänlainen sihti
Kerropa, mitkä sanat sinulle ovat outoja. Esimerkki suomenkielisestä perukirjasta voisi olla Jalasjärviseen Köykkä-sukuun kuuluvan Albertiina Hakalan (o.s. Jussilan) perunkirjoitusasiakirja vuodelta 1888. Tässä linkki tavaralistaan.


(Vuonna 1888 Marraskuun 2 päivänä toimitettiin allekirjoittaneelta asianomaisten pyynnöstä kalunkirjoitus ja perinnönjako, torpan vaimon Jalasjärven Luopajärven kylästä Albertina Aapelintytär Hakalan jälkeen, joka viime elokuun 25 päivänä kuoleman kautta pois meni ja jälkeensä jätti, leskeksi puolisonsa Matti Matinpoika Hakalan ja 4 hänen kanssansa avioliitossa siitettyä lasta, nimittäin pojat: Juho (Kauppala), Matti ja Aapeli sekä tytär Maria....)

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Tätyy sanoa, ettei omaisuutta kovin runsaasti ollut.Esimerkiksi rahavaroista ei ole minkäänlaista mainitaa. Se ero nykyisiin perukirjoihin on, että omaisuus luetteloidaan pikkutarkasti, mitä ei nykyään tehdä.
Riikka sanoi…
Itse kiinnitin huomiota siihen, ettei perukirjassa ole mainittu vihkisormuksia. Oliko niitä ollenkaan, vai olivatko ne jotain arvottomampaa metallia.

Toinen asia mihin kiinnitin huomiota, oli pellavan tuottamiseen ja kutomiseen tarvittavat työkalut. On kangaspuita, häkilää, pellavaloukkua jne.

Kolmas asia oli kirjat eli raamattu ja ne 17 vähempää kirjaa yms. Nimittäin jompikumpi, Alppen mies tai appi (molemmat olivat Matti Matinpoikia) opetti Luopajärvellä lapsia lukemaan koulussa. Perheessä siis luettiin. Mitähän nuo 17 kirjaa olivat. Senpä tietäisi...
Anonyymi sanoi…
Hauska esine, löytyi oman esiäitini perukirjassa vuodelta 1907 otsikon "läkki ynnä kalvaniseerattuja astioita" alla oli "paatitiinu puupohjan kanssa", aikani mietin mikä ihme se voi olla, sitten tajusin!; sehän on kylpyamme, sellainen peltipalju jossa suomalaisittain väännettynä "paatattiin". Vai meniköhän arvaus sittenkin ihan metsään?
Riikka sanoi…
Kylpyamme kuulostaa ihan uskottavalta !!!! Kyllä tässä aina oppii jotain uutta (tai siis vanhaa!!!).
Anonyymi sanoi…
Klihta ja häkilä ovat pellavan käsittelyssä tarvittavia välineitä. Oheisissa osoitteissa löytyvät videot, joissa niitä käytetään:

http://openetti.aokk.hamk.fi/mkuivalahti/SeOppi/jutut/pellava/lihtaus.wmv

http://openetti.aokk.hamk.fi/mkuivalahti/SeOppi/jutut/pellava/Hakilointi.wmv
Riikka sanoi…
Kiitos! On hienoa, että asia havainnollistuu!
Anonyymi sanoi…
Vanhan sanaston tulkintaan saa loistavaa apua Toivo Vuorelan teoksesta Kansanperinteen sanakirja (543 sivua, WSOY, oma toinen painokseni on vuodelta 1981). Kirjan lopussa on myös ruotsi-suomi- ja venäjä-suomi-sanahakemistot. Kirja sisältää myös runsaasti piirroskuvia, esim. lihta ja häkilä löytyvät.

Uskoisin, että kankaan tekemiseen tarvittavat välineet olivat ennen vanhaan välttämättömyys jokaisessa talossa ja torpassa. Kangaspuilla kudottiin liinavaate- ja muutkin kankaat, matot ja ryijyt. Esim. pyyhkeet tehtiin pellavasta, jota viljeltiin itse.

Kun oltiin omavaraisia, ei rahaa juurikaan tarvittu. Meillä maalla muistellaan, että lähes ainoat ostettavat tavarat olivat kahvi ja suola vielä 1900-luvun alkupuolella.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Isonkyrön rippikirja nyt 1891-1900 excel-tiedostona!

Eteläpohjalaiset Juuret ry on puhtaaksikirjoittanut Isonkyrön rippikirjan kymmenen vuoden jaksolta 1891–1900 ja tallentanut sen tietokannaksi excel-muotoon. Rippikirjatiedosto löytyy yhdistyksen verkkosivuilta www.etelapohjalaiset-juuret.fi kohdasta "sukututkimus". Tiedosto on julkinen, eli kaikki isokyröläisistä suvuista kiinnostuneet voivat selata rippikirjaa tai tehdä siitä hakuja. (suora linkki: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/isonkyron_rk.html ) Yhdistyksen puhtaaksikirjoittama rippikirjajakso sisältää 1670 sivua. Puhtaaksikirjoitetusta rippikirjasta on mahdollista hakea henkilöitä normaaliin tapaan erilaisilla hakusanoilla. Normaalilla manuaalisella etsinnällä henkilön hakemiseen vaikkapa mikrokorteilta voisi kulua jopa päiviä, kun taas yhdistyksen sähköisestä tietokannasta henkilön voi löytää sekunnissa. Haun voi suorittaa Eteläpohjalaisten Juurten verkkosivuilla erilaisin kriteerein: syntymänimen, syntymäajan, syntymäpaikan tai asuinpaikan m...

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari? Lisää kuvateksti