Hautuumaalla
Kävin illalla hautausmaalla, ja eilenkin illalla. Sukulaisten haudat kasteltiin ja kukitettiin.
Sukututkijana olen alkanut suhtautua hautausmaihin toisin kuin ennen, synkkyys himmenee ja historia jää esiin.
Se on kuin käsinkosketeltava arkisto. Muistomerkeissä elää rakkaus ja kunnioitus.
1 kommenttia:
Hei
Vaimoni ihmetteli kesällä 2007 kun pyysin vapaailtoja mennäkseni Kemiön hautausmaalle. Etsin sieltä onnekkaasti vaimoni sukulaisia. Tuloksen rohkaisemana teen saman varmaan myös omien vanhempieni kotikunnissa.
Voisin sanoa, että hautausmaalla sukulaisten parissa omakin sielu lepää.
Lähetä kommentti