Sukututkimus

Olen pitänyt pari viikkoa taukoa sukututkimuksesta. Olin kesälomamatkalla aurinkoisessa ja kovin helteisessä Provencessa. Kiersimme autolla eteläisen Ranskan kaupunkeja ja ihastelimme vanhoja linnoja, luostareita ja kirkkoja sekä tietysti maaseudun viehättäviä pikkukyliä. Matkamuistoksi ostin varsin kiinnostavan pienen kirjasen: "Genealogy of the Kings of France and their wives", eli Ranskan kuninkaiden ja heidän vaimojensa sukuhistoriaa. Kirjassa on runsaasti kuvia ja mielenkiintoisia sukupuita aina frankeista Bourbonien sukuun asti.

Matts Johansson Trombar, bouppteckning och värdering 8/1883 Perukirjoissa minun mielestäni yksi hauskimmista jutuista on ehdottomasti eläimet. Ohessa olevassa kuvassa on lueteltuna vuonna 1883 kuolleen Matti Juhanpoika Tromparin eläimet. Siitä nähdään, että isännällä on ollut: - punainen ruuna - ruskea tamma - vanha ruuna - 11 lehmää - 2 vanhempaa vasikkaa - 2 nuorempaa vasikkaa - 10 lammasta Mukavinta on tietysti, kun joskus löytää sellaisia perukirjoja, jossa eläimien nimetkin on merkitty. Mieheni sipoolaisella esi-isällä oli esimerkiksi tavallisten mustikkien ja mansikkien lisäksi lehmä nimeltä "Halta" sanahan on ruotsia ja tarkoittaa "ontua".

Mieheni suvussa yksi kiinnostavimpia henkilöitä on hänen isoäitinsä isoisän serkku Johan Wilhelm Sigell s.24.02.1844 Pietari k. 22.1.1913 Pietari. Johan Wilhelmin tai Vasili Ivanovitsin (kuten häntä venäjäksi kutsuttiin) isä Erkki Sigell oli muuttanut Päijät-Hämeen Hollolasta vuonna 1830. Erkki oli Hollolan kirkon suntion elikkä kirkonvartijan poika. Hän lähti Pietariin värjärimestariksi kuolleen setänsä värjäriliikettä pitämään ja avioitui vuonna 1842 ruotsalaisen tullipäällysmies Åbergin tyttären Hedvigin kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa oli Johan Wilhelm. Johan Wilhelm lähti Pietarissa virkauralle, hän avioitui Hollolassa syntyneen serkkunsa Idan kanssa (joka oli siis mieheni isoäidin isotäti). Virkaura tarkoitti uraa keisarillisessa hovissa Pietarissa ja perhe asuikin Aniskovin palatsissa. Johan Wilhelm työskenteli keisarinna Maria Feodorovnalle , joka siis oli aiemmin Tanskan prinsessa Dagmar . Johan Wilhelm oli lapsuudestaan asti kaksikielinen eli suomi ja ruotsi olivat koti...

Isoisäni isoisä oli maakauppias Juho Matinpoika Hakala, joka sai kuulemma kirkkoherralta ihan oman sukunimen "Kauppala" sen ajan lähikauppias kun oli siellä Jalasjärven Luopajärvenkylässä . Hänestä on kosolti juttuja, kuten vaikka se miten tuo torppari Matti Matinpoika Hakalan Juho-poika yleensä kauppiaaksi ryhtyi. Alussa oli tietysti suo, kuokka ja Jussi. Isäni kertoo, että Juho oli vaimoineen raivannut suota pelloksi juhannuspäivänä - työ oli varsin raskasta ja kerrotaan Juhon sanoneen vaimolleen, että "Kyllä elämässä pitää olla jotakin muuta kuin tämä" niin hän oli lähtenyt keräämään hevosellaan voita ympäri pitäjää ja vienyt ne markkinoille kaupunkiin. Sieltä kaupungistä oli sitten vastaavasti ostanut tavaroita Luopajärvellä kaupattavaksi. Kuva Juho Kauppalan kauppaliikkeestä ja muuta tietoa löytyy kotisivultani http://www.geocities.com/riikkahakala/kauppala.html Mistä se yritteliäisyys ja kauppialta vaadittu luku- ja laskupää sitten kumpuaa? Törmäsin jokin aika...

Anders Simonssons enkia Liisa Sigfredsdåtter i Waldarla tilltalte Mats Larsson ibid: om ett åkerstycke (1668 Storkyrö) Antti Simonpojan leski Liisa Sipontytär Isonkyrön Valtaalankylästä on siis käräjillä. Mutta siis kuka Antti ja kuka Liisa? Ainakin kun katson Valtaalan kylästä kirjoitettua kyläkirjaa "Valtaala ennen ja nyt. Kylän historiaa, elämää ja asukkaita" vuodelta 2001, niin Ilpo Lagerstedtin kirjoittamassa luvussa "Historiallinen aika Ruotsin vallan loppuun" kerrotaan, että Antti Simonpoika -niminen isäntä isännöi Maunukselan taloa vuonna 1660 ja vuonna 1669 mainitaan Antti Simonpojan kohdalla sana leski - eli Antti oli tuolloin kuollut. Eli Antti Simonpoika Maunuksela k. 1668 pso Liisa Sipontytär leskeä seurasi isäntänä Erkki Matinpoika vuonna 1671. Entä kuka oli tuo asiakirjan Matti Laurinpoika samasta kylästä? Myöhemmin tuossa samassa asiakirjassa kerrotaan, että Matti Laurinpoika on ottanut tilan autiosta. Valtaalan kyläkirja kertoo, että Matti Laurinpo...

Tänään oli pari tuntia aikaa ennen työvuoron alkua käydä arkistossa kelaamassa mikrofilmejä. Varsinaista pikakelausta ja -lukua se olikin. Filmi oli ES 2078 ja täytyy myöntää, etten ehtinyt loppuun asti. Aihe oli tietysti Isonkyrön käräjät ja ajankohta talvikäräjiltä 1666 talvikäräjille 1669. Mitä sitten jäi käteen? No, hajanaisia tiedonmurusia eikä mitään läpimurtoja. Mutta ehkä joitain kiinnostaisi tietää, että: - Juho Paavalinpoika Orismalasta haki vuoden 1667 helmikuussa vaimonsa Marina Tuomaantyttären puolesta hänen isän ja äidinperintöään Yrjänä Tuomaanpojalta (i Riddarla), joka voi siis olla Isonkyrön Ritarista tai Ritaalasta. - Kaarina Matintytär Haapaluomalta ja Lapuan pitäjästä kanteli marraskuussa 1667 veljestään Sippo Matinpojasta Ylistaron Topparlasta. - Hannu Laurinpoika Napuesta esitti talvella 1667 appensa Matti Prusinpojan testamentin lokakuulta 1660 ja kertoi, että hänen (siis Hannun) vaimo oli nyt kuollut. Napuen kylässähän oli ollut Matti Prusinpoika -niminen isäntä...