Sukututkimus

Vuoden 1746 talvikäräjillä Isossakyrössä esiteltiin Juho Tuomaanpoika Rengon (ent. Arkkola) testamentti päivätty 18.5.1745. Rengon talohan oli Isonkyrön Palhojaisten kylässä. Avioliitosta "rakkaan vaimon" Sofia Simunantyttären kanssa rintaperillisiä olivat poika Iisakki ja tyttäret Priita ja Maria. Aiemmasta avioliitosta (ilmeisesti Valpuri Matintyttären kanssa) olivat tytär Susanna, joka oli naimisissa Juho (Mikonpoika) Monosen kanssa Orismalankylässä sekä pojat lukkari Jaakko (eli Jakob Arklin) sekä Jaakon veli Israel, joka asui naapuritalossa Ala-Rengossa. Entäpä mitä HisKi asiasta kertoo? Löytyy ainakin Juhon ja Sofian vihkimismerkintä: 23.8.1724 Isossakyrössä vihittiin Johan Thom.s. Arckolanen ja Änck. Sophia Simonsd:r i Neder Riddarla. Sitten löytyy toki Juhon ja Sofian lasten kastemerkintöjä: 7.9.1725 Brita 27.2.1727 Maria 15.9.1728 Sophia (k.17.6.1730) 25.10.1729 Lijsa (k.12.1.1735) 2.3.1732 Walborg (k.8.3.1732) 14.2.1734 Matts (k. 16.12.1739) Iisakin kastemerkintää ...

No, nyt minä sitten olen nähnyt sellaisen kotiarkiston, kun itsellenikin haluaisin. Kävimme ennen itsenäisyyspäivää sunnuntaina herra E:n luona naapurikunnassa. Hän on mieheni sirpaleserkku - sokeriserkku - kaukainen sukulainen kuitenkin. Miehellä on äidinäidin äidinäiti Maria ja hänellä isänäiti Ida, joka on Marian sisko. Herra E kirjoittaa ammatikseen ja harrastuksekseen. Puhumattakaan, että hän on tinkimätön kotiseutumies. Hänellä on kirjoittamistyöhönsä oma työtila, joka kai ennen on ollut osa torppaan kuulunutta navettaa. Torpan ostivat aikoinaan herra E:n vanhemmat. Seinät ovat korkeat, ikkunat tuovat valoa ja tila on kertakaikkiaan niin viihtyisä, ettei sitä voi muistellakaan kuin pienellä kateudella. Seiniä peittävät maasta kattoon asti ulottuvat hyllyt. Ja hyllyillä on täydelliset, nimetyt arkistolaatikot. Sivuseinän kirjahylly on järjestetty teemoittain. Kaikki on ihanan selkeää.

Varastin tänään alkuillasta pari tuntia arkistolle. Ryntäsin sinne suoraan Motivuksen kuntosalista, jossa hauikset (ne, joita ei siis vielä oikein ole) saivat kyytiä. Omalla mikrofilmilaitteellani istui kuitenkin joku mies. Teki mieli sanoa "kääk" kuten mieheni aina kovasti yllättyessään, jolloin hän taantuu Aku Ankka -ikäiseksi. Mihin minä nyt menen? Pitääkö minun tuijottaa niiden toisten uudehkojen koneiden jättiruudulta vai tihrustaa vanhan mallisesta puupäällysteisestä, jossa valoteho on heikentynyt aikojen saatossa. Valitsin jättipömpelin. Tai siis, eihän se mikrofilmilaite ole varsinaisesti minun omani, mutta käyn aina sillä samalla, jonka ovat lahjoittaneet Kansallisarkiston ystävät. Se on semmoinen sopiva. Otin rullan numero ES2108, vuosi 1745. Kirjurilla oli semmoinen leveä käsiala, jossa yhdelle riville mahtuu kaksi sanaa. Niin ja semmoinen hassu d, jonka voisi ajatella kahdeksi erilliseksi kirjaimeksi. Ehkä se oli sitä sen ajan muotia. Rulla itsessään oli vanhaa ma...

Käräjäpöytäkirjoja selatessa silmäilen usein vähän tarkemmin käräjillä toimineita lautamiehiä. Ihan jo siitäkin syystä, että omien esi-isien joukkoon on tupsahtanut useampi lautamiehenä toiminut isäntä. (Välillä miettii, että taisi se lautamiehenä toimiminen olla myös vähän sen ajan kunnallispolitiikkaakin... jaksoivatkin olla päällään joka asiassa, syynätä rajapyykkejä ja laskea perintöjä). Lautakunta eli Nämden saattoi hieman vaihtua asian mukaan. Normaaleilla syyskäräjillä lautamiesten joukko saattoi olla hieman toisenlainen kuin esimerkiksi ylimääräisillä käräjillä, joita usein järjestettiin, kun sattui jotain sellaista, mistä olisi saanut tekaistua Iltasanomien lööpinkin. Lautakunta saattoi poiketa siitä tavallisesta myös silloin, kun tarkoitus oli käsitellä nimenomaan vain käräjäkunnan tietyn osan asioita. Kyrön käräjillä esimerkiksi kesällä 1655 on vähän supistettu otos - ilmeisesti vain isokyröläisiä lautamiehiä eikä lainkaan vähäkyröläisiä tai ylistarolaisia . Vielä tuohon a...