Juho Rengon perillisiä

Vuoden 1746 talvikäräjillä Isossakyrössä esiteltiin Juho
Tuomaanpoika Rengon (ent. Arkkola) testamentti päivätty 18.5.1745.
Rengon talohan oli Isonkyrön Palhojaisten kylässä.
Avioliitosta "rakkaan vaimon" Sofia Simunantyttären kanssa
rintaperillisiä olivat poika Iisakki ja tyttäret Priita ja Maria.
Aiemmasta avioliitosta (ilmeisesti Valpuri Matintyttären kanssa)
olivat tytär Susanna, joka oli naimisissa Juho (Mikonpoika) Monosen
kanssa Orismalankylässä sekä pojat lukkari Jaakko (eli Jakob
Arklin) sekä Jaakon veli Israel, joka asui naapuritalossa
Ala-Rengossa.

Entäpä mitä HisKi asiasta kertoo?
Löytyy ainakin Juhon ja Sofian vihkimismerkintä:
23.8.1724 Isossakyrössä vihittiin Johan Thom.s. Arckolanen ja Änck.
Sophia Simonsd:r i Neder Riddarla.

Sitten löytyy toki Juhon ja Sofian lasten kastemerkintöjä:
7.9.1725 Brita
27.2.1727 Maria
15.9.1728 Sophia (k.17.6.1730)
25.10.1729 Lijsa (k.12.1.1735)
2.3.1732 Walborg (k.8.3.1732)
14.2.1734 Matts (k. 16.12.1739)
Iisakin kastemerkintää ei löydy, mutta hän on toki olemassa. Menee
naimisiin Mieltyn Simunan tyttären Margetan eli Kreetan kanssa ja
isännöi sitten myöhemmin Rinta-Ikolan taloa.

Arkkolan Juhon edellinen vaimo Valpuri Matintytär kuolee 9.2.1724
42-vuoden, 3 kuukauden ja kahden viikon iässä, eli hän olisi
syntynyt lokakuussa 1682.

HisKistä löytyvät heidän yhteisistä lapsistaan:
27.2.1719 Jakob (k.21.12.1757 klåck Jacob Arklin)
10.4.1722 Israel (k. 1.4.1756 Rengola husb. Israel Rengo)

tytär Susanna näyttää syntyneen aiemmin. Hän kuolee Monolan vanhana
emäntänä 10.9.1781 ja iäksi ilmoitetaan 78 vuotta. Joten hän olisi
syntynyt vuonna 1703. Juholla ja Valpurilla on varmaankin ollut
muitakin lapsia, mutta ilmeisesti isonvihan aika on katkaissut
näiden elontaipaleen.

Tätä Arkkolan/ Rengon Juhon tarinaa voisi jatkaa vaikka kuinka,
mutta tiedot olisi tarkistettava alkuperäislähteistä eli Hiskin
sijasta kastettujen kirjoista. Joten suhtautukaa varauksella
oikeellisuuteen.

Lopuksi vielä Juhon ja Sofian kuolinajat.
12.11.1745 kuolee Gl:a k.värd.nämbdem. Johan Rengo 70 vuoden 4
kk:den, 3 vkon ja 4 pvän ikäisenä. Eli olisi siis syntynyt vuonna
1675.

5.3.1775 kuolee Palhojaisten Yli-Rengossa änka Soph. Simonsd:r
vanhuuden vaivoihin 84-vuotiaana. Siis syntymävuosi olisi 1691.

Hyvää Joulua

Kademielin kaihoten

No, nyt minä sitten olen nähnyt sellaisen kotiarkiston, kun itsellenikin haluaisin.

Kävimme ennen itsenäisyyspäivää sunnuntaina herra E:n luona naapurikunnassa. Hän on mieheni sirpaleserkku - sokeriserkku - kaukainen sukulainen kuitenkin. Miehellä on äidinäidin äidinäiti Maria ja hänellä isänäiti Ida, joka on Marian sisko.

Herra E kirjoittaa ammatikseen ja harrastuksekseen. Puhumattakaan, että hän on tinkimätön kotiseutumies.

Hänellä on kirjoittamistyöhönsä oma työtila, joka kai ennen on ollut osa torppaan kuulunutta navettaa. Torpan ostivat aikoinaan herra E:n vanhemmat. Seinät ovat korkeat, ikkunat tuovat valoa ja tila on kertakaikkiaan niin viihtyisä, ettei sitä voi muistellakaan kuin pienellä kateudella.

Seiniä peittävät maasta kattoon asti ulottuvat hyllyt. Ja hyllyillä on täydelliset, nimetyt arkistolaatikot. Sivuseinän kirjahylly on järjestetty teemoittain. Kaikki on ihanan selkeää.

Mikrofilmijumppaa

Varastin tänään alkuillasta pari tuntia arkistolle. Ryntäsin sinne suoraan Motivuksen kuntosalista, jossa hauikset (ne, joita ei siis vielä oikein ole) saivat kyytiä.

Omalla mikrofilmilaitteellani istui kuitenkin joku mies.

Teki mieli sanoa "kääk" kuten mieheni aina kovasti yllättyessään, jolloin hän taantuu Aku Ankka -ikäiseksi.
Mihin minä nyt menen? Pitääkö minun tuijottaa niiden toisten uudehkojen koneiden jättiruudulta vai tihrustaa vanhan mallisesta puupäällysteisestä, jossa valoteho on heikentynyt aikojen saatossa. Valitsin jättipömpelin.

Tai siis, eihän se mikrofilmilaite ole varsinaisesti minun omani, mutta käyn aina sillä samalla, jonka ovat lahjoittaneet Kansallisarkiston ystävät. Se on semmoinen sopiva.

Otin rullan numero ES2108, vuosi 1745. Kirjurilla oli semmoinen leveä käsiala, jossa yhdelle riville mahtuu kaksi sanaa. Niin ja semmoinen hassu d, jonka voisi ajatella kahdeksi erilliseksi kirjaimeksi. Ehkä se oli sitä sen ajan muotia. Rulla itsessään oli vanhaa mallia semmoinen letru harmaa. Pömpeliä sai veivata olan takaa, hetken mietin, että tämä taitaa olla jopa rankempaa kuin kuntosalin hauiskääntölaitteessa. Iltapäivystäjäkin tuli katsomaan kun laite nitisi ja natisi, mutta hänkin huomasi, että sukututkijan tekniikassa ei ollut erhettä - rulla vain oli huono.

Olisivatpa kaikki lukulaitteet sähköisiä, eli samanlaisia kuin ne, jotka on tarkoitettu kopiointia varten.

Ei tarvitsisi kuin kääntää pyöreää nappia oikeaan suuntaan ja rulla pyörisi itsestään halutulla hitaudella.
Hyvästi niskajumitus.

Lautamiehiä katsastamassa

Käräjäpöytäkirjoja selatessa silmäilen usein vähän tarkemmin käräjillä toimineita lautamiehiä. Ihan jo siitäkin syystä, että omien esi-isien joukkoon on tupsahtanut useampi lautamiehenä toiminut isäntä. (Välillä miettii, että taisi se lautamiehenä toimiminen olla myös vähän sen ajan kunnallispolitiikkaakin... jaksoivatkin olla päällään joka asiassa, syynätä rajapyykkejä ja laskea perintöjä).

Lautakunta eli Nämden saattoi hieman vaihtua asian mukaan. Normaaleilla syyskäräjillä lautamiesten joukko saattoi olla hieman toisenlainen kuin esimerkiksi ylimääräisillä käräjillä, joita usein järjestettiin, kun sattui jotain sellaista, mistä olisi saanut tekaistua Iltasanomien lööpinkin.

Lautakunta saattoi poiketa siitä tavallisesta myös silloin, kun tarkoitus oli käsitellä nimenomaan vain käräjäkunnan tietyn osan asioita. Kyrön käräjillä esimerkiksi kesällä 1655 on vähän supistettu otos - ilmeisesti vain isokyröläisiä lautamiehiä eikä lainkaan vähäkyröläisiä tai ylistarolaisia. Vielä tuohon aikaan koko Kyrönmaan asiat käsiteltiin normaalisti yksillä ja samoilla käräjillä.

Yhä tehokasta meno on jälleen nykypäivänkin Suomessa, ei puhettakaan pitäjäkohtaisista käräjistä. Kyrönmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Isokyrö, Jurva, Laihia, Vähäkyrö ja Ylistaro.

Laitan nyt tähän näytteeksi lautakunnan koostumuksen Isossakyrössä 13.8.1655.

Simo Antinpoika, Vaismaa
Lauri Siponpoika, Laurolan kylä
Heikki Ollinpoika, Topparlan kylä
Paavali Gabrielinpoika
Sippo Tuomaanpoika
Erkki Markuksenpoika, Ritaalan kylä
Matti Tuomaanpoika
Matti Niileksenpoika, Palhojaisten kylä
Pertti Yrjänänpoika
Jaakko Yrjänänpoika, Orismalan kylä
Mikko Antinpoika