Siirry pääsisältöön

Tekstit

Puukkojunkkarit

Töissä on niin kiirettä, ettei sukututkimukselle näytä jäävän ollenkaan aikaa. Kesän saldo pitäisi saada johonkin järkevään muotoon. Vanhemmat tapaavat huomenna äidin isänisän puoleisiä sukulaisia Laihialta. Myönnetään, että nämä Laihian sukujuuret ovat jääneet minulla vähän lapsipuolen asemaan. Yksi mielenkiintoisimmista esi-isistä siltä puolelta on Juho Somppi, joka löytyy Heikki Ylikankaan kirjasta Puukkojunkkarit. Voitte päätellä kirjan nimestä, että mitä hän mahtoi tehdä. Juho Sompin tarina puukkojunkkarina on kirjoitettu myös Eteläpohjalaiset Juuret -lehteen. Tarinan kirjoitti Leijo Keto Eteläpohjalaiset Juuret 1/2011 -lehteen. Lehteä voi tilata Eteläpohjalaiset Juuret ry:n nettisivuilta . Leijo Keto: Varhaisen sukulaismiehen kiirastuli Härmäläisille saattoi käydä huonosti oman pitäjän rajojen ulkopuolella, niin puukkojunkkarin maineessa kun olivatkin, näin ainakin tapahtui Laihialla. Härmäläisen Henni (Heikki) Hakolan 10.1.1900 tapahtuneesta taposta Laihialla joutuivat k...

Mistä pitäjästä juuresi tulevat?

Niin, mistä pitäjästä sinun juuresi tulevat? Kerran otin tyhjän Suomen kuntakartan esiin ja väritin jokaisen kunnan, josta joku esivanhempani oli kotoisin. Sain aikaan läikän suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kohdalle. Niin hassusti ovat asiat. Ostinkin lomalla jussipaitaa matkivan t-paidan. Tein saman jutun miehelleni, hänelle karttaan syntyi leveä vyö joka kulki Turusta Hämeenlinnan ja Päijät-Hämeen kautta Kannaksen Karjalaan. Ostin paidan miehellenikin. Voimme sitten niissä häjyillä toisillemme. Testasin syntymäkuntia isovanhempieni isovanhempien vanhempien sukupolvessa. Tässä tulokset: 9 kpl Isokyrö (28%) 7 kpl Jalasjärvi (22%) 6 kpl Laihia (19%) 6 kpl Ilmajoki (19%) lisäksi yhden kappaleen saivat Ylihärmä, Alavus, Nurmo ja Kauhajoki. (kukin 3%).

Valtaalan asukkaat vuonna 1678

Kesän aikana ehdin viettää muutaman lomapäivän arkistossa. Huomenna alkaa taas arki (=työ) ja arkistoon pääsee aukioloaikojen vuoksi seuraavan kerran vasta syyskuussa. Silloin arkipäivien aukioloajat pidentyvät kuudesta kahdeksaan ja lauantaiaukiolot alkavat. Ohessa pieni näyte arkiston annista. Pala Isonkyrön henkikirjaa vuodelta 1678, eli Valtaalan kylä. Laitoin nimenomaan Valtaalan, koska tässä blogissa kerran aikaisemminkin valotin Valtaalan asukkaita. Tuolloin vuodelta 1 705. 1 1/2 manttaalin Maunuksela: Isäntä Erkki Matinpoika vaimo Anna Jaakontytär 1 1/2 manttaalin Nortunen: Isäntä Kreki Juhonpoika vaimo Anna Matintytär itsellinen Jooseppi Erkinpoika vaimo Liisa Jaakontytär 1 manttaalin Valtari (Waltari): Isäntä Simuna Laurinpoika vaimo Maria Laurintytär isä Lauri Valtari 3/4 manttaalin Lakari: Isäntä: Tuomas Juhonpoika, sotilas vaimo Malin Matintytär renki Esko Yrjänänpoika 3/4 manttaalin Kallio: Isäntä: Juho Prusinpoika vaimo: Aune Yrjänäntytär Pieniä huomioita: Maunukselan is...

Orisbergin Justiina

Vieraskirjassani (löytyy blogin oikeasta laidasta, suurin piirtein puolivälissä) Sinikka tiedusteli minulta löytyikö Orisbergin henkikirjoitetuista myös hänen esiäitiään Justiina Bindaria (Pintari) s. 1861. No, eipä löytynyt. Arvelin Sinikalle Justiinan asuneen Ylistaron puolella. Näin olikin, tänään kun kesälomapäiväni vapautta nautiskellen käväisin arkistossa (KA Rauhankadulla) löysin Sinikan Justiinan. Justiina tosiaan asui Ylistaron Isonkylän Marttilassa (nro 8). Hän oli naimisissa Jaakko Matinpoika Bindarin kanssa s. 29.4.1853. Bindarin isä oli Matti Heikinpoika Bindar s. 1819 Vähäkyrö, hän oli ollut Isonkylän Aunelan tilan torppari ja myöhemmin Isonkylän Marttilan isäntä. Matin isä oli puolestaan Heikki Matinpoika s. 1790. Heikki oli ollut aiemmin Vähänkyrön Hiiripellon Laturin tilalla torpparina ja muuttanut sitten Ylistaroon Aunelan tilalle torppariksi. Aunelan tila kuului tuolloin Orisbergin ruukin omistukseen. Vähässäkyrössähän on muuten Bindarin eli Pintarin tila. Si...

Sukututkimusta Virossa

Kävimme lomamatkalla Virossa. Etelävirolaisen Rõugen kirkossa oli sukututkimusnäyttely. Kirkko onkin mielestäni erittäin hyvä paikka näyttelylle. Onhan monen kirkon alle tai ympärille haudattu useat sukupolvet. Sukupuita oli tehty jos monenmoisia. Hienoin oli mielestäni jäätelötikuista kankaalle tehty sukupuu. Joku sukututkijoista oli laittanut tutkimuksensa päälle keltaisen muistilapun: "Tähelepanuks: Üksi sugupuu ei saa kunagi päris valmis." Eli yksikään sukupuu ei tule koskaa täysin valmiiksi.

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Digitoituja asiakirjoja

Joku aikaa sitten digikuvasin muutaman asiakirjan. Ehkä niistä on iloa myös teille, joten tässä linkit: * Laihia, myllytulliluettelo 1657 * Ilmajoki, henkikirja 1657 * Pohjalainen lippukunta v. 1606 (siis pohjalaisia sotilaita löytyy täältä)