Sukututkimus

Eteläpohjalaiset Juuret ry on puhtaaksikirjoittanut Isonkyrön rippikirjan kymmenen vuoden jaksolta 1891–1900 ja tallentanut sen tietokannaksi excel-muotoon. Rippikirjatiedosto löytyy yhdistyksen verkkosivuilta www.etelapohjalaiset-juuret.fi kohdasta "sukututkimus". Tiedosto on julkinen, eli kaikki isokyröläisistä suvuista kiinnostuneet voivat selata rippikirjaa tai tehdä siitä hakuja. (suora linkki: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/isonkyron_rk.html ) Yhdistyksen puhtaaksikirjoittama rippikirjajakso sisältää 1670 sivua. Puhtaaksikirjoitetusta rippikirjasta on mahdollista hakea henkilöitä normaaliin tapaan erilaisilla hakusanoilla. Normaalilla manuaalisella etsinnällä henkilön hakemiseen vaikkapa mikrokorteilta voisi kulua jopa päiviä, kun taas yhdistyksen sähköisestä tietokannasta henkilön voi löytää sekunnissa. Haun voi suorittaa Eteläpohjalaisten Juurten verkkosivuilla erilaisin kriteerein: syntymänimen, syntymäajan, syntymäpaikan tai asuinpaikan m...

Vuosi: 1630 Pitäjä: Isokyrö Kylä: Laurola 1 mnt Matti Jussinpoika 37 v 1 mnt Lauri Erkinpoika 49 v 1 mnt Tuomas Jaakonpoika 49 v 1 mnt Sippo Eskelinpoika 53 v Vuoden 1630 rullasta löytyvät siis isäntien iät. Tämä oli ruodutusluetteloiden arkistossa. "en wijs mantals rulla" eli manttaaliluettelo. Jos ihmetyttää, että missäs se Turpan Sippo Matinpoika luuraa, niin voin kertoa, että heti tämän luettelon jälkeen on luettelo ratsumiehen "ryttare" varustaneista taloista. Siellä on sitten Laurolan kylän kohdalla listattu seuraavasti: Sippo Matinpoika Lauri Siponpoika - poika - Tässä listassa ei ikävä kyllä ole ikiä. Iäthän ovat siinä mielessä mukava juttu, että niistä voi laskea "noin" syntymävuoden. Eli Matti-isäntä olisi syntynyt noin vuonna 1593, Lauri-isäntä noin vuonna 1581 kuten myös Tuomas-isäntä. Sippo Eskelinpojan syntymävuosi olisi noin 1577.

En ole aiemmin laittanut kootusti ylös painettuja kirjoituksiani sukututkimuksesta, joten teen sen nyt. Vähäinen on määrä, mutta silti. Kuten tiedätte, lyhyenkin kirjoituksen takana oleva työmäärä voi olla valtava. Eteläpohjalaiset Juuret 2-2004 Riikka Kalmi: Isonkyrön Orismalan Tromparit, uutta vai vanhaa sukua? Eteläpohjalaiset Juuret 2-2005 Riikka Kalmi: Turpan lautamiessuvun jäljillä (Turpan suku Isonkyrön Laurolan kylästä) Eteläpohjalaiset Juuret 1-2006 Riikka Kalmi: Mieltyn Kaisan helluntaihame (Käräjäpöytäkirjaan perustuva artikkeli Carin eli Kaisa Antintytär Mieltystä. Noin vuonna 1664 syntynyt Kaisa on Henrik Luoma-Mielty -suvun toinen kantavanhempi) Eteläpohjalaiset Juuret 1-2007 Riikka Kalmi: Orismalan Myllärin isännänvaihdokset Eteläpohjalaiset Juuret 2-2007 Riikka Kalmi: Isokyröläinen parturi Matti Eskonpoika (Matti Eskonpoika Trompari otti osaa Liivinmaan sotaan 1600-luvun alkuvuosina) Jos nämä Riikan kirjoitukset kiinnostavat, niin vanhoja Juuret-julkaisuja voi tilata Et...

Anno 1686 d. 13,15 och 16 februarij hölt ordinarie härads wintter Tings allmogen af Stoorekyro Socken. Eli taas ollaan käräjillä Isossakyrössä, on talvi - helmikuu vuonna 1686. Lautakunnassa istuvat Antti Matinpoika Torkko , Matti Matinpoika Töyli , Matti Vilpunpoika Topparlan kylästä, Jaakko Toppari , Knuutti Kaustinen , Simuna Kristonpoika Palonkylästä, Perttu Jaakonpoika Pikkala , Matti Ollinpoika Knuuttila , Simuna Simunanpoika Riarehdon kylästä, Tuomas Heikinpoika Reini , Lauri Laurinpoika Turppa ja Juho Erkinpoika Orismalasta. Ensimmäinen juttu on siveysasia ja siitä kerron nyt teille. Käräjillä oli usein mehukkaimmat jutut ihan ensiksi. Kruunun nimismies Iisak Pietarinpoika Gombse (Kumsi) syytti naimisissa olevaa miestä Antti Tuomaanpoikaa Kuivilankylästä, että hän oli tehnyt yksinkertaista huoruutta lesken Liisa Laurintyttären kanssa, joka oli oli ollut palveluksessa hänen luonaan ja lapsen synnyttänyt kuukausi sitten. Minkä teon molemmat myöntävät ja kukaan ei pystynyt...

... Niin, onko se sitä? Sukututkimuksessa käy usein niin, että huomaa tehneensä jotain sellaista, mitä joku muukin on jo tehnyt. Esiinkaivetut sukulaiset löytyvätkin jostain sukukirjasta. Löydetty käräjäjuttu onkin kerrottu jo 30-luvulla kirjoitetussa pitäjänhistoriassa. Minusta sukututkimuksessa ei oikeastaan voi tehdä turhaa työtä. Etsiminen on hauskinta, ei lopputulos. En minä ainakaan saa ilonväristyksiä mistään valmiista nimilistoista - olivat ne sitten omia tai jonkun toisen. On mielenkiintoisempaa tavata käräjäjuttuja arkiston hämärissä mikrofilmiltä kuin lukea niitä jostain kirjasta. Sitäpaitsi, eihän sukututkimus ylipäätään ole työtä. Ainakaan tällaiselle amatöörille ("amator" on siis latinaa ja tarkoittaa rakastavaa). Se on tarkasti varjeltua vapaa-aikaa. Rauhoitettu hetki. ----------------------------- Mietiskely sikseen, tässä osapuilleen käännettynä palanen lauantain arkistosessiosta. Olen menossa ensi lauantaina Naishistoria -seminaariin Isoonkyröön , joten kärä...

Pohjanmaan reissulta tarttui automatkalle lukemiseksi esite Sodan ja Rauhan tiestä. Siinä kerrottiin, kuinka karjatalousvaltaista Etelä-Pohjanmaa on aikoinaan ollut. Nykypäivänähän asia lienee vähän toisin. Karjaa ei paljon näy ja sitten kun näkyy, lehmä- tai lihakarjat ovat sangen suuria taloa kohden. Lapsuudessani lähes joka talossa oli lehmiä, mutta niitä oli kuusi tai kymmenen, parhaimmassa tapauksessa kolmisenkymmentä. Nyt puhutaan jo viidenkymmenen elukan katraista. Nautoja Ylistaron Untamalassa Sukututkimuksessakin karja voi tulla vastaan, ainakin veroluetteloissa tulee. Tulevassa Juuret 2/2005 -julkaisussa olen kirjoittanut artikkelin Isonkyrön Laurolankylän Turpan lautamiesisännistä ja heistäkin toki löytää karjatietoja. Esimerkiksi Sippo Matinpoika Turppa omisti vuonna 1636 yksitoista lehmää. Kaikista hauskin juttu reissullamme sattui ajaessamme Kimon ruukilta kohti Kaurajärveä. Lammas seisoi keskellä tietä irronnut lieka kaulassaan. Tyytytimme ja talon isäntä keskeytti äkkiä...