Sukututkimus

Eteläpohjalaiset Juuret ry on puhtaaksikirjoittanut Isonkyrön rippikirjan kymmenen vuoden jaksolta 1891–1900 ja tallentanut sen tietokannaksi excel-muotoon. Rippikirjatiedosto löytyy yhdistyksen verkkosivuilta www.etelapohjalaiset-juuret.fi kohdasta "sukututkimus". Tiedosto on julkinen, eli kaikki isokyröläisistä suvuista kiinnostuneet voivat selata rippikirjaa tai tehdä siitä hakuja. (suora linkki: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/isonkyron_rk.html ) Yhdistyksen puhtaaksikirjoittama rippikirjajakso sisältää 1670 sivua. Puhtaaksikirjoitetusta rippikirjasta on mahdollista hakea henkilöitä normaaliin tapaan erilaisilla hakusanoilla. Normaalilla manuaalisella etsinnällä henkilön hakemiseen vaikkapa mikrokorteilta voisi kulua jopa päiviä, kun taas yhdistyksen sähköisestä tietokannasta henkilön voi löytää sekunnissa. Haun voi suorittaa Eteläpohjalaisten Juurten verkkosivuilla erilaisin kriteerein: syntymänimen, syntymäajan, syntymäpaikan tai asuinpaikan m...

Näin kerrotaan Waasan Lehdessä nro 1 06.01.1884 s.4 siteeraten Isonkyrön arkistosta löytynyttä kirjaa "Kyrckionens prästegårdens och capellanbolets inventarer och documenter". "Wuonna 1868 (pitäisi olla varmaankin 1768?) toukokuun 8. päivänä pidettiin Komsilan kestikievaritalon maantutkinto, jolloin pappilan huomattiin olevan varsinaista nimeä vailla, millä sitä maakirjassa nimitettäisiin. Nimenanto ei kuitenkaan tällä kertaa tullut parahillensa, vaan tapahtui kohta jälkeenpäin päivällisellä pappilassa, kun maankamreeri Kaarle Juhana Stillman esitteli talon nimeksi MARIEDAL emännän Maria Elisabeth Moliis'in kunniaksi. Nimi hyväksyttiin ja määrättiin henkiherran merkittäväksi maakirjaan." Maria Elisabeth Moliis (vih. 1751 k. 1818) oli Isonkyrön kirkkoherran Johan Aejmelaeuksen puoliso. Aejmelaeus oli syntynyt 10.3.1718 ja kuoli Isossakyrössä 10.6.1805. Myös hänen isänsä Nils oli ollut Isonkyrön kirkkoherra, samaten Johanin poika Nils sai saman viran. Moliisin ...

Henkikirjan mukaan Isonkyrön Orismalassa elivät (ja maksoivat veroa) vuonna 1711 seuraavat 16-65 -vuotiaat henkilöt: 1/2 mnt Jaakko Kinnari ja vmo 1 mnt Heikki Liimakka, tytär Susanna 1 mnt Tuomas Mylläri ja vmo 1 mnt Simuna Trompari ja vmo 1 mnt Jaakko Karhu ja vmo, poika Juho 1/2 mnt Matti Katila, vävy Juho ja vmo 1/2 mnt Antti Katila ja vmo, sisar Liisa 1/2 mnt Juho Varsanpää ja vmo 3/4 mnt Olli Sukka, tytär Aune 1 1/3 mnt Lauri Laurila ja vmo, lanko Iisakki, sisar Susanna 1 mnt Juho Arkkola ja vmo, vävy Matti 1/2 mnt Antti Kannasto ja vmo, piika Riitta 1 1/6 Kristo Mielty ja vmo 2/3 Matti Kuki 2/3 Maria Mononen, renki Matti 3/4 Juho Annala, vaimo Johanna, renki Matti Torppari Juho Niemistö ja entä miten tämä eroaa vuoden 1713 henkikirjasta. No... 1 manttaalin Liimakassa onkin Heikki Liimakan ja tytär Susannan sijaan Vilppu Liimakka ja sisar Susanna. 1 mnt Myllärissä asuu Tuomaan ja vaimon lisäksi poika Matti. 1/2 mnt Katilassa on Antin ja vaimon lisäksi renki Lauri. 1/2 mnt Varsanp...

Tromparin talo, Orismala, Isokyrö. Pääsiäissunnuntai on sujunut leppeästi. Katselimme äitini kanssa vanhoja valokuvia. Tuli vastaan mm. tällainen, jossa lapset ovat naurismaalla. Kuva lienee 1910-luvulta.

Huomasin, että Historiallinen sanomalehtikirjasto on saanut uusia lehtiä digitoitua. Hieno juttu! Yksi lehdistä on Waasan Lehti. Vuoden 1889 Helmikuun 9. päivän lehdestä löysin mielenkiintoisen jutun, joka koski isoisäni isoisää Juho Tromparia. "Isonkyrön Orismalan kylästä helmikuun 6. päivänä meille kirjoitetaan: Murhapoltto tapahtui kylässämme yöllä tämän kuun 1. päivää vastaan. Tulen uhriksi joutui nimittäin talokas Juho Tromparin riihirakennus, jossa paloi suvitou'on olkia n.20 kuorman vaiheille. Rakennus oli Isokyrön pitäjän yhteisestä paloapuyhtiössä vakuutettu ainoastaan 200 markasta. Talokas J. Trompari tulee siis arvatenkin kärsimään tulipalon tähden vahinkoa. Pidetystä poliisitutkinnosta tuli asia jo siihen määrin selville, että epäilty otaksuttavasti tulee syylliseksi ja saa ansaitun tuomionsa kun asia otetaan oikeuden tutkittavaksi paikkoin tapahtuvissa välikäräjissä. Toivottavaa olisi, että moisen ilkityön tekijä saisi ansaitun rangaistuksensa, etteivät murhapol...

Vuosi: 1630 Pitäjä: Isokyrö Kylä: Laurola 1 mnt Matti Jussinpoika 37 v 1 mnt Lauri Erkinpoika 49 v 1 mnt Tuomas Jaakonpoika 49 v 1 mnt Sippo Eskelinpoika 53 v Vuoden 1630 rullasta löytyvät siis isäntien iät. Tämä oli ruodutusluetteloiden arkistossa. "en wijs mantals rulla" eli manttaaliluettelo. Jos ihmetyttää, että missäs se Turpan Sippo Matinpoika luuraa, niin voin kertoa, että heti tämän luettelon jälkeen on luettelo ratsumiehen "ryttare" varustaneista taloista. Siellä on sitten Laurolan kylän kohdalla listattu seuraavasti: Sippo Matinpoika Lauri Siponpoika - poika - Tässä listassa ei ikävä kyllä ole ikiä. Iäthän ovat siinä mielessä mukava juttu, että niistä voi laskea "noin" syntymävuoden. Eli Matti-isäntä olisi syntynyt noin vuonna 1593, Lauri-isäntä noin vuonna 1581 kuten myös Tuomas-isäntä. Sippo Eskelinpojan syntymävuosi olisi noin 1577.

Isonkyrön Napuen kylä paloi liki kokonaan kesäkuussa 1877. Myös esi-isäni Juho Wuotilan rakennukset paloivat. Paloapukomitean pöytäkirjoista selviää, että hän sai palaneesta talostaan ja muista rakennuksista sekä irtaimistosta yhteensä 4914 markan korvauksen Wuotilan palaneet rakennukset: Tuparivi 1500:- Aitta 100:- Liiveririvi 400:- Luttituparivi 150:- Talli 100:- Navettarivi 200:- Yksi lato 40:- Sauna 100:- Riihirivi 400:- Ladot takana 200:- Alanen tuparivi 700:- Karjalato 100:- Isonavetta 100:- Paja 10:- Listasta siis selviää, että Wuotilan pihapiirissä oli kaksi asuintaloa, isompi "tuparivi" ja pienempi "alaanen tuparivi". Palaneeseen irtaimistoon kuului viljaa, rukiita, ohria, perunoita, suolaa, suolakalaa, lampaan lihaa ja höystöä, juustoa ja voita, hampun siemeniä ja olkia. Tuli vei mennessään myös monenlaisia ty...

Niin, mistä pitäjästä sinun juuresi tulevat? Kerran otin tyhjän Suomen kuntakartan esiin ja väritin jokaisen kunnan, josta joku esivanhempani oli kotoisin. Sain aikaan läikän suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kohdalle. Niin hassusti ovat asiat. Ostinkin lomalla jussipaitaa matkivan t-paidan. Tein saman jutun miehelleni, hänelle karttaan syntyi leveä vyö joka kulki Turusta Hämeenlinnan ja Päijät-Hämeen kautta Kannaksen Karjalaan. Ostin paidan miehellenikin. Voimme sitten niissä häjyillä toisillemme. Testasin syntymäkuntia isovanhempieni isovanhempien vanhempien sukupolvessa. Tässä tulokset: 9 kpl Isokyrö (28%) 7 kpl Jalasjärvi (22%) 6 kpl Laihia (19%) 6 kpl Ilmajoki (19%) lisäksi yhden kappaleen saivat Ylihärmä, Alavus, Nurmo ja Kauhajoki. (kukin 3%).

Vieraskirjassani (löytyy blogin oikeasta laidasta, suurin piirtein puolivälissä) Sinikka tiedusteli minulta löytyikö Orisbergin henkikirjoitetuista myös hänen esiäitiään Justiina Bindaria (Pintari) s. 1861. No, eipä löytynyt. Arvelin Sinikalle Justiinan asuneen Ylistaron puolella. Näin olikin, tänään kun kesälomapäiväni vapautta nautiskellen käväisin arkistossa (KA Rauhankadulla) löysin Sinikan Justiinan. Justiina tosiaan asui Ylistaron Isonkylän Marttilassa (nro 8). Hän oli naimisissa Jaakko Matinpoika Bindarin kanssa s. 29.4.1853. Bindarin isä oli Matti Heikinpoika Bindar s. 1819 Vähäkyrö, hän oli ollut Isonkylän Aunelan tilan torppari ja myöhemmin Isonkylän Marttilan isäntä. Matin isä oli puolestaan Heikki Matinpoika s. 1790. Heikki oli ollut aiemmin Vähänkyrön Hiiripellon Laturin tilalla torpparina ja muuttanut sitten Ylistaroon Aunelan tilalle torppariksi. Aunelan tila kuului tuolloin Orisbergin ruukin omistukseen. Vähässäkyrössähän on muuten Bindarin eli Pintarin tila. Si...

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Kävin illalla hautausmaalla, ja eilenkin illalla. Sukulaisten haudat kasteltiin ja kukitettiin. Sukututkijana olen alkanut suhtautua hautausmaihin toisin kuin ennen, synkkyys himmenee ja historia jää esiin. Se on kuin käsinkosketeltava arkisto. Muistomerkeissä elää rakkaus ja kunnioitus.

Isonkyrön Orismalan Myllärin tilan isäntä Heikki Juhonpoika väistyi tilansa isännyydestä 1740-luvun alussa. Hänen poikansa Matti Heikinpoika asui ensin renkipoikana Ventälän kylässä ja pappilassa. Myöhemmin Matista tuli kyytirättäri eli kyyditsijä ja hän asui perheensä kanssa ensin Ventälän kylässä ja myöhemmin Tuuralassa. Matin avioitumisesta kertovat kirkonkirjat (ja HisKi) seuraavaa: 28.4.1751 on vihitty Isossakyrössä renki Matti Heikinpoika Ventälästä ja naiseläjä (Qvp.) Priita Matintytär . Olen kirjoittanut Myllärin suvusta viimeksi ilmestyneessä Eteläpohjalaiset Juuret -julkaisussa 1/2007, mutta Priita-vaimon taustaa en siinä esitellyt. Aina näet yritykset selvittää joku juttu eivät vain onnistu. Kerron kuitenkin nyt tässä, mitä sain selville. No, siitä että Priita oli tituleerattu naiseläjäksi selviää, että hänet oli todennäköisesti käräjillä todistettu joko huoruutta tai salavuoteutta harrastaneeksi. Yleensä tällaista ei pystytty toteamaan, jollei nainen ollut näkyvästi raska...

Nykyisessä työelämässä tuntuu, että korkeaa ikää suorastnaan väheksytään. Kokemus ei ole mitään ja nuoruus jyllää. Esiintyy ikärasismia. Toisin oli Isonkyrön käräjillä talvella 1680, siellä oli hyvä jos todistajilla oli ikää runsain mitoin, puhuttiinhan usein aika kaukaisistakin asioista. No näillä käräjillä eräässä oikeustapauksessa, jossa oli kyse Matti Knuuttilan niittyomistuksesta, lueteltiin muun muassa seuraavat todistajat: Tuomas Laurinpoika , huusman eli itsellinen, sanoi olevansa 65 vuotta Erkki Matinpoika Valtaalasta 40 vuotias ja Erkillä oli mukanaan vanhempi veljensä Yrjänä Matinpoika Ventälänkylästä. Erkki Sipinpoika Ventälänkylästä 53 vuotta Kerttu Matintytär Napuesta oli 60 vuotta ja Valpuri Jaakontytär oli 30 vuotta. Näistä Erkki Matinpoika näyttää olevan Valtaalan Maunukselan talon isäntä. Talo on hänen hallussaan 1670- ja 1680-luvuilla. Tuntuisi, että hän oli talossa vävy. Sillä aiempi isäntä oli Antti Simunanpoika Maunuksela ja hän näyttää kuolevan vuonna 1669...

Isonkyrön Valtaalan kylässä asuttuja taloja oli vuonna 1705 viisi kappaletta. Näitä hallitsivat: 1 1/4 manttaalin Maunukselaa Juho Mikinpoika 3/4 manttaalin Nortusta Matti Kreinpoika vaimonsa Marian kanssa 1 manttaalin Waltaria Martti Simunanpoika vaimonsa Valpurin kanssa. 3/4 manttaalin Kalliota Erkki Simunanpoika vaimonsa Petronellan kanssa 3/4 manttaalin Lakaria Tuomas Lakari vaimonsa Susannan kanssa. Näin siis kertovat Isonkyrön henkikirjat kyseiseltä vuodelta. Monen isännän elo lienee katkennut Napuen taisteluun vuonna 1714.

Tuo äskeisessä postauksessani " Yksinkertaista huoruutta " esitelty mies Antti Tuomaanpoika Kuivilasta näyttää olevan jälleen Isonkyrön käräjillä syksyllä 1690. Siellä hänen pitää "edeligen befria sigs att han ej warit wållande till hans hustrus död". Huh huh hurjaa. Että mies on ensin piian kanssa heilastellut ja sitten pitää vielä vannoa, ettei ole aiheuttanut kuolemantuottamusta omalle vaimolleen. Kuulostaa ihan skandaalilta. Minkähän Kuivilan kylän talon isäntä tuo Antti oikein oli, pitänee tutkia. Huomio: Lehtiön Matti vinkkasikin jo, ennen kuin ehdin edes arkistoon. Eli Antti on Ritarin isäntä Isonkyrön Kuivilan kylästä. Anttia seuraa isäntänä toinen Antti eli Antti Heikinpoika.

Anno 1686 d. 13,15 och 16 februarij hölt ordinarie härads wintter Tings allmogen af Stoorekyro Socken. Eli taas ollaan käräjillä Isossakyrössä, on talvi - helmikuu vuonna 1686. Lautakunnassa istuvat Antti Matinpoika Torkko , Matti Matinpoika Töyli , Matti Vilpunpoika Topparlan kylästä, Jaakko Toppari , Knuutti Kaustinen , Simuna Kristonpoika Palonkylästä, Perttu Jaakonpoika Pikkala , Matti Ollinpoika Knuuttila , Simuna Simunanpoika Riarehdon kylästä, Tuomas Heikinpoika Reini , Lauri Laurinpoika Turppa ja Juho Erkinpoika Orismalasta. Ensimmäinen juttu on siveysasia ja siitä kerron nyt teille. Käräjillä oli usein mehukkaimmat jutut ihan ensiksi. Kruunun nimismies Iisak Pietarinpoika Gombse (Kumsi) syytti naimisissa olevaa miestä Antti Tuomaanpoikaa Kuivilankylästä, että hän oli tehnyt yksinkertaista huoruutta lesken Liisa Laurintyttären kanssa, joka oli oli ollut palveluksessa hänen luonaan ja lapsen synnyttänyt kuukausi sitten. Minkä teon molemmat myöntävät ja kukaan ei pystynyt...

Harmittelen arkistossa, että Isonkyrön vuoden 1689 käräjistä ei saa mikrofilmillä selvää. Taas se joku kuparinoksidaatiojuttu eli sivut ovat tummuneet reagoidessaan ilman hapen kanssa. Sieltä täältä erotan jotain. Näen, että Matti Jaakonpoika Hevonkoskelta on ilmiantanut naapurinsa Jaakko Laurinpojan jostakin, mutta en tiedä mistä. Alempana sivulla sotilas Jaakko Iisakinpoika on jotenkin kytköksissä piika Valpuri Heikintyttäreen Valtaalassa. Jaakon tai Valpurin isännän nimi on Juho . Jassoo. Sivulla 191 Joku Yrjänä tunnustaa, että on ollut Matti Vittingillä töissä. Matti on jonkun Pertun naapuri. Olisikohan tuo Perttu muuten Perttu Matinpoika Nalli , josta Matti Lehtiö kirjoittaa Orisbergin rautaruukista tekemässään historiassa "Työ ja sen tekijät - Orisbergin rautaruukin 100 ensimmäistä vuotta". Aika hieno teos muuten, myös sukututkimuskäyttöön! Ostin itse sen niiltä Seinäjoen sukumessuilta. Se on 64 sivua. Olen kuullut, että sitä saa tilata hintaan 12 euroa plus post...

Tämä tulee nyt vähän myöhässä, mutta tässä jokin aika sitten uudistin blogini ulkonäköä. Nyt voikin sitten arvostella, antaa risuja ja ruusuja tai mitä tahansa toiveita alla olevaan kommenttilaatikkoon "kommenttia". Niin, mutta tosiaan, halusin selittää mitä uutta olen tänne blogiin tuonut. Eli tuossa oikealla on sivupalkki. Ensimmäisenä ylhäällä on linkki ENGLANNINkieliselle blogilleni , joka vähempi käsittelee sukututkimusta. Ehkä joskus jotain. Enempi kaikkea muuta. Sitten on HAE -osio . Se ei olekaan mikä tahansa haku, vaan google-haku, joka on optimoitu suomalaista sukututkijaa varten. Kokeile ihmeessä ja kerro minulle, jos et löydä etsimästäsiaiheesta mitään. Sitten parannetaan hakua!! Sitten on PROFIILI , ei jotakin pikkuisen minusta. Ainakin valokuva. LINKKILISTA seuraavaksi. KOLME muuta sukututkimusblogia , jotka olen netistä löytänyt. Jos sinulla on sukututkimusta käsittelevä blogi - olet tervetullut joukkoon. Sydämellisesti. Tämän jälkeen tulee ehkä aika hyvä uut...

Pieni huomio vain. Itsellinen Pertti Savolainen näyttää asuvan vuonna 1626 Pyhäkoskella (Olisko se Topparlaa nykyisessä Ylistarossa?) ja 1627 Matti Savolainen asuu Isonkyrön Orismalan Mieltyssä. Eri asia sitten on, että mitä noina aikoina savolaisella tarkoitettiin. Kuvasta vielä sen verran, että ylimpänä näyttää olevan Birgitta huuskona (itsellisvaimo), sitten Birgitta knechts hustru (sotilaanvaimo), Silmä tai Silmu Gertrud h.k. (huuskona), Bertil Sawolainen, Erik (tuntematon sana) far ja sitten joku Tuomas. Voi mennä kyllä nämä tulkinnat ihan metsäänkin. Olen kyllä tänään tehnyt vähän muutakin sukututkimuksellista. Tapasin siellä Utahin syrjäkylillä Clear Creekissä yhden mukavan eteläpohjalaissukuisen naisen Lilyn eli pohojalaisittain Lilijan. Lupasin löytää hänelle isoisän vanhempien vanhemmat ja sisarukset. Näin myös kävi. Sellaisia nimiä löytyi kuin Erkkilä, Tikkuri, Alakarhu, Pöntinen, Karhu, Ritari ja Knaapi. Ehkä Lilja onkin jonkun tämänkin blogin lukijan sukulainen? Liljan e...

Palaan taas jälleen kerran Isonkyrön Orismalan Trompariin. Isoviha 1714-1721 jätti jälkensä tilaan. Isäntä Simuna Simunanpoika Trompari menehtyi Napuen taistelussa ja hänen poikansa jäi vihollisen vangiksi. Leskivaimo Maria Krekintytär (vihitty Laihialla 1698 Simon Trompari ja Maria Jåki) yritti saada kruununtilaa pidetyksi itsellään, mutta turhaan. Simunan sisar Aune Simunantytärkin yritti tilaa itselleen uuden miehensä Samuelin kanssa, sekään ei onnistunut. Uusiksi asukkaiksi isonvihan jälkeen tulivat Yrjänä Matinpoika ja vaimonsa Kaisa Matintytär. Heilläkään ei ollut helppoa. Yrjänä anoi sodan runtelemalle tilalle viiden vuoden verovapautta. Käräjäpöytäkirjan mukaan tilan kaikki rakennukset olivat palaneet. Yrjänä oli rakentanut uuden lampolan, saunan, ladon ja puuliiverin. Kuusi tynnyrinalaa peltoa oli heikolla viljelyksellä ja kaksi tynnyrinalaa oli niittynä. Yrjänän mukaan ojat olivat romahtaneet ja muut niityt metsittyneet. Kylällä ei ollut metsää, mutta kylläkin välttämättömimm...