Sukututkimus

Eteläpohjalaiset Juuret ry on puhtaaksikirjoittanut Isonkyrön rippikirjan kymmenen vuoden jaksolta 1891–1900 ja tallentanut sen tietokannaksi excel-muotoon. Rippikirjatiedosto löytyy yhdistyksen verkkosivuilta www.etelapohjalaiset-juuret.fi kohdasta "sukututkimus". Tiedosto on julkinen, eli kaikki isokyröläisistä suvuista kiinnostuneet voivat selata rippikirjaa tai tehdä siitä hakuja. (suora linkki: http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/isonkyron_rk.html ) Yhdistyksen puhtaaksikirjoittama rippikirjajakso sisältää 1670 sivua. Puhtaaksikirjoitetusta rippikirjasta on mahdollista hakea henkilöitä normaaliin tapaan erilaisilla hakusanoilla. Normaalilla manuaalisella etsinnällä henkilön hakemiseen vaikkapa mikrokorteilta voisi kulua jopa päiviä, kun taas yhdistyksen sähköisestä tietokannasta henkilön voi löytää sekunnissa. Haun voi suorittaa Eteläpohjalaisten Juurten verkkosivuilla erilaisin kriteerein: syntymänimen, syntymäajan, syntymäpaikan tai asuinpaikan m...

Olen hieman saanut uutta sysäystä sukututkimukseni tekoon hankkimalla tilin MyHeritagesta. Suvussa on muitakin tutkijoita, niin ajattelin, että tämä on hyvä keino tuoda sukututkimusta foorumiin, jossa sitä voi lisätä ja muokata yhdessä muiden sivuston jäsenien kanssa. MyHeritage on hyvin koukuttava "matching"-palvelunsa vuoksi. Lisäksi sivustossa on helppo jakaa kuvia sukulaisten kanssa. Mukana on myös facebook- tai twittermäinen laatikko omien kuulumisiensa päivittämiseen koko suvulle. Sukulaisten 60-vuotissynttäritkään eivät pääse unohtumaan, koska ohjelman voi pyytää tiedottamaan sähköpostitse lähisuvun merkkipäivistä. MyHeritage on israelilainen yhtiö. Ei ihmetytä, koska ovathan juutalaiset kokeneet diasporan ja tarve/kaipuu suvun löytymiselle on suuri, koska saatetaan olla hyvinkin kaukana suvun alkujuurilta. Yhdysvalloissa firman toimisto on puolestaan mormonien kansoittamassa kaupungissa eli Provossa Yhdysvaltojen Utahissa. Mormonit tunnetaan ehkä vieläkin intohi...

Olen sillä tavalla tekemisissä Eteläpohjalaiset Juuret -julkaisun kanssa, että olen jo muutaman vuoden ajan oikolukenut yhdessä toisen henkilön kanssa kaikki Juuret-lehdet . Minulle saa siis (ja etenkin kirjoittajille tietysti) lähettää risuja kielioppi- ja pilkkuvirheistä. Sisältövirheistä kannattaa kovistella jotain muita tahoja kuin minua. Oikolukiessa artikkelit tulevat aika tutuiksi, joten me oikolukijat teimme tällä kertaa pelkän sisällysluettelon lisäksi lyhyet esittelyt jokaisesta Eteläpohjalaiset Juuret 4/2011 -lehden artikkelista. Eteläpohjalaiseen sukututkimukseen keskittynyt lehti haettiin tällä viikolla painosta, joten asia on sangen tuore. Laitoimme vielä jokaisen artikkelin perään pienen "tagipilven" eli asiasanat. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2011: Irja Hirsivaara: Ilmajoen Lahdenkylän Ranta Artikkelissa esitellään ilmajokisen Rannan talon isäntiä 1500-luvun puolivälistä isonvihan loppuun. Isonvihan aikana tila oli suurimman osan aikaa autiona, kunnes sai uuden...

Paljon käyttämäni sivusto eli Eteläpohjalaiset Juuret ( http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/ ) on julkistanut uudet verkkosivunsa. Aika iso remontti - ja selkeästi parempaan päin niin ulkoasussa kuin käytettävyydessä. Sivuston tuotehaku oli näppärä. Kirjoitin hakukenttään "Hiipakka" ja jo löytyi kaksi Eteläpohjalaiset Juuret -lehden numeroa, jossa oli juttua nimenomaan Hiipakan suvusta. Hyvä uudistus on myös se, että ainakin uusimmissa julkaisuissa on sisällysluettelot . Jäsenille on mahdollisuus kirjautua ja nähdä esimerkiksi verkkokaupasta aiemmin tilaamansa tuotteet. Uutena oli valokuvien tunnistamista . Olihan siellä tuttuakin tavaraa, " tarinat ", " henkilöhakemistot " ja erilaiset matrikkelit ja linkkilistat. .

En ole aiemmin laittanut kootusti ylös painettuja kirjoituksiani sukututkimuksesta, joten teen sen nyt. Vähäinen on määrä, mutta silti. Kuten tiedätte, lyhyenkin kirjoituksen takana oleva työmäärä voi olla valtava. Eteläpohjalaiset Juuret 2-2004 Riikka Kalmi: Isonkyrön Orismalan Tromparit, uutta vai vanhaa sukua? Eteläpohjalaiset Juuret 2-2005 Riikka Kalmi: Turpan lautamiessuvun jäljillä (Turpan suku Isonkyrön Laurolan kylästä) Eteläpohjalaiset Juuret 1-2006 Riikka Kalmi: Mieltyn Kaisan helluntaihame (Käräjäpöytäkirjaan perustuva artikkeli Carin eli Kaisa Antintytär Mieltystä. Noin vuonna 1664 syntynyt Kaisa on Henrik Luoma-Mielty -suvun toinen kantavanhempi) Eteläpohjalaiset Juuret 1-2007 Riikka Kalmi: Orismalan Myllärin isännänvaihdokset Eteläpohjalaiset Juuret 2-2007 Riikka Kalmi: Isokyröläinen parturi Matti Eskonpoika (Matti Eskonpoika Trompari otti osaa Liivinmaan sotaan 1600-luvun alkuvuosina) Jos nämä Riikan kirjoitukset kiinnostavat, niin vanhoja Juuret-julkaisuja voi tilata Et...

SSS:n toiminnanjohtaja piipahti katsomassa Eteläpohjalaiset Juuret -toimikunnan julkaisuja lauantaina Valtakunnallisessa Sukutapahtumassa Karjalatalolla Käpylässä. Irja keskustelee uusista karttapiirroksista.

Kävimme lomamatkalla Virossa. Etelävirolaisen Rõugen kirkossa oli sukututkimusnäyttely. Kirkko onkin mielestäni erittäin hyvä paikka näyttelylle. Onhan monen kirkon alle tai ympärille haudattu useat sukupolvet. Sukupuita oli tehty jos monenmoisia. Hienoin oli mielestäni jäätelötikuista kankaalle tehty sukupuu. Joku sukututkijoista oli laittanut tutkimuksensa päälle keltaisen muistilapun: "Tähelepanuks: Üksi sugupuu ei saa kunagi päris valmis." Eli yksikään sukupuu ei tule koskaa täysin valmiiksi.

Kun lukee henkikirjoja tai kirkonkirjoja, niin välillä aivan uuvuttaa nimien samankaltaisuus. On Mariaa ja Juhoa, Juhoa ja Mariaa, Mattia ja Liisaa, Liisaa ja Mattia. Pienestä sitä sitten tulee iloiseksi, vaikka siitä, että jatkuvien Mattien , Erkkien , Simojen ja Juhojen putken keskeyttääkin Hieronymos tai vaikka Luukas . Kun Liisat , Aunet ja Kaisat antavat tilaa Rikitzalle tai Cecilialle " Sihlalle ". Vähän myöhemmältä ajalta, paras erikoinen nimi tähän mennessä on mieheni esiäiti Jakobiina Wilhelmiina . Mietin aina, että miksi häntä sitten oikeasti kutsuttiin. "Piinaksi"? vai Miinaksi?

Tämä tulee nyt vähän myöhässä, mutta tässä jokin aika sitten uudistin blogini ulkonäköä. Nyt voikin sitten arvostella, antaa risuja ja ruusuja tai mitä tahansa toiveita alla olevaan kommenttilaatikkoon "kommenttia". Niin, mutta tosiaan, halusin selittää mitä uutta olen tänne blogiin tuonut. Eli tuossa oikealla on sivupalkki. Ensimmäisenä ylhäällä on linkki ENGLANNINkieliselle blogilleni , joka vähempi käsittelee sukututkimusta. Ehkä joskus jotain. Enempi kaikkea muuta. Sitten on HAE -osio . Se ei olekaan mikä tahansa haku, vaan google-haku, joka on optimoitu suomalaista sukututkijaa varten. Kokeile ihmeessä ja kerro minulle, jos et löydä etsimästäsiaiheesta mitään. Sitten parannetaan hakua!! Sitten on PROFIILI , ei jotakin pikkuisen minusta. Ainakin valokuva. LINKKILISTA seuraavaksi. KOLME muuta sukututkimusblogia , jotka olen netistä löytänyt. Jos sinulla on sukututkimusta käsittelevä blogi - olet tervetullut joukkoon. Sydämellisesti. Tämän jälkeen tulee ehkä aika hyvä uut...

Luin lehdestä, että joku oli kehittänyt hautajaisiin muistelukirjan. Vähän samantyylisen kun vauvoille, mutta ensiaskeleiden sijaan kirjaan olisi merkitty koko elämä. Kun näitä hautajaisia on ollut, niin olen miettinyt jotain samanlaista. Että se olis i ollut kiva, joku valokuva-albumi edes koottuna. Ollaanko niin tapojen orjia, on vain se pöytä jossa on ne kaksi kynttilää ja yksi valokuva. Arvokasta ja pidättyväistä. Elävillehän muistelukirjoja on myös tehty. Ja sukututkijoille ne voisivat olla mielestäni hyvä työkalu. On Kai Linnilän Isovanhempien kirjaa ja Johanna Jokipaltion Elämäni tarina (sekä sinkkuversio Oman elämäni tarina) ja varmaan myös muitakin. Näitä voi mielestäni käyttää hyvänä muistinvirkisteenä ja apuna vanhoja sukulaistätejä ja -setiä haastatellessa. Ja voihan sitä tosiaan kirjoittaa myös omasta elämästään. Itse kävin New York Cityssä ollessani Lower East Sidella paikallisessa vuokralaismuseossa. Ostin sieltä Elämäkertalaatikon eli The Autobiography Boxin. Nimensä m...

Kävin viime viikolla sota-arkistossa . Ekaa kertaa. Aluksi en meinannut edes löytää koko arkistoa. Seikkailin hyytävässä vesisateessa Sompasaaressa toimistotalojen ja lihatukkujen katveessa. Soitin lopulta asiakaspalveluun. "Olen nyt oikealla kadulla, mutta missä se talo on?" Kuulemma viistosti Tilastokeskusta vastapäätä. En voi erehtyä, kun oven vieressä on tykki(!). No olikin kyllä. Arkistossa sain eteeni tilaamani isoisän kantakortin . Siihen oli merkitty häneen liittyvät tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta. Mielenkiintoista, mutta: Armeijalyhenteitä. APUA... "Mitä tämä KTR 10 tarkoittaa", kysyin. Kenttätykistörykmenttiähän se. Isoisä oli ollut talvi- ja jatkosodan aikana ns. Aallon patteristossa . Sitä johti majuri P.G. Aalto . Talvisota oli vietetty Kiviniemessä ryssää tykillä torjuten ja jatkosota Kannaksen eri taisteluissa. Viikonloppuna sotilaallinen teema jatkoi. Isäni oli ottanut esiin isoisäni armeijassa kuvaaman valokuva-albumin. Skannasin kuvia ja niist...

Löysin yllättävästä paikasta sukututkimuskurssin, nimittäin osuuskaupan kirjelähetyksestä. Paikallinen HOK-Elantomme täällä Helsingissä tarjoaa sekin asiakkailleen kaikenlaisia kursseja aina vanhojen kuvien tietokoneelle tallentamisesta elämäkertakirjoittamiseen. Kiinnostuneille: "Sukututkimuksen peruskurssit 18 opetustuntia + käynti Kansallisarkistossa. I kurssi ke 28.2.-4.4. klo 14.30-16.45. II kurssi ke 28.2.-4.4. klo 17.30-19.45. Kurssimaksu 105 e, S-Etukortilla 85 e." Ilmoittautua saa kuulemma 28.12 lähtien. Toki Helsingin työväenopistossakin sukututkimuksen peruskursseja on tarjolla. Lisäksi työväenopisto tarjoaa tänä keväänä vanhojen käsialojen kurssin Itäkeskuksen Stoassa. Vanhat käsialat Kurssilla keskitytään 1800- ja 1700-luvun asiakirjojen(mm. kirkonarkistojen, henki- ja maakirjojen sekä tuomiokirjojen) teksteihin, tarvittaessa esimerkkejä myös varhaisemmilta vuosisadoilta. Aika: 12.03.2007 - 16.04.2007 Maanantai klo 17:30-19:45 Lauantai klo 10:00-14:15 Tämä nyt o...

Elättelen edelleenkin haavetta, että saisin käsiini alkuperäisen käräjäpöytäkirjan Isonkyrön käräjiltä vuodelta 1685. Esi-isäni Juho Erkinpoika oli tuolloin ensimmäistä kertaa lautamiehenä käräjillä. Nyt minulla on väridigitiedostona kaksi ensimmäistä aukeamaa ja ne ovat täysin luettavia, toisin kuin käräjäpöytäkirjasta olevat mikrofilmit. Filmit ovat nimittäin pelkkää valkoista suttua, johtuen kuparin oksidoitumisesta tms. Antaisivatkohan alkuperäisen kirjan luettavaksi? Ehkä tämä jääkin vain haaveeksi. Katsoin myös viikonloppuna Helsingin Seudun Kesäyliopiston tarjontaa. Huomasin, että Kesäyliopisto järjestää vanhojen käsialojen kurssin heinä-elokuun vaihteessa. Hinta oli luvalla sanoen korkea (120 euroa) ja kurssiesitteessä sanottiin, että kurssilla mennään läpi 1700- ja 1800-lukujen asiakirjatekstejä. Opettajana on FL Kari-Matti Piilahti. Tämmöinen kurssi olisi ollut hyvä minulle silloin kun aloitin käräjäpöytäkirjojen kahlaamisen, nyt luulen, että se on liian helppo minulle. Mutt...

Olen miettinyt, että mikä merkitys aavistuksella on sukututkimuksellisten löytöjen tekemisessä. Kuinka monta kertaa sitä on aluksi vain sellainen tunne, että tämä sukulaissuussuhde voisi mennäkin näin - ihan ilman mitään todisteita. Mistä se aavistus sitten oikein tulee... Ehkä se on jokin häilyvä rajalinja siinä, milloin erilaisista lähteistä aikojen saatossa pieniin sukututkija-aivoihin koottu tietomassa alkaa poimia kaaoksesta rakenteita ja yhdentekevistä sattumista muodostuu malleja.

Suomen sukututkimusseuran HisKi-projektissa tallennetaan kirkonkirjoja tietokoneelle ja ne viedään kaikkien iloksi nettipohjaiseen tietokantaan . Nyt minäkin olen vihdoin vuoden odottelun jälkeen pääsemässä mukaan tallennustalkoisiin. Varaamisesta on tosin vierähtänyt niin kauan aikaa, etten oikein enää muista, mitä seurakuntaa varasin tallennettavaksi. Ainoastaan sen, että urakka ei näyttänyt aivan ylisuurelta. Kyseessä ei ollut ns. mustien kirjojen tallentaminen, vaan uudempia tietoja 1800-luvun vaihteen jälkeen. On mukava auttaa sellaisessa, mistä on ollut itsellekin selkeää hyötyä. Kunhan vain kaikki muistaisivat sen, että netti ei missään nimessä korvaa alkuperäislähteitä.