Sukututkimus

Henkikirjan mukaan Isonkyrön Orismalassa elivät (ja maksoivat veroa) vuonna 1711 seuraavat 16-65 -vuotiaat henkilöt: 1/2 mnt Jaakko Kinnari ja vmo 1 mnt Heikki Liimakka, tytär Susanna 1 mnt Tuomas Mylläri ja vmo 1 mnt Simuna Trompari ja vmo 1 mnt Jaakko Karhu ja vmo, poika Juho 1/2 mnt Matti Katila, vävy Juho ja vmo 1/2 mnt Antti Katila ja vmo, sisar Liisa 1/2 mnt Juho Varsanpää ja vmo 3/4 mnt Olli Sukka, tytär Aune 1 1/3 mnt Lauri Laurila ja vmo, lanko Iisakki, sisar Susanna 1 mnt Juho Arkkola ja vmo, vävy Matti 1/2 mnt Antti Kannasto ja vmo, piika Riitta 1 1/6 Kristo Mielty ja vmo 2/3 Matti Kuki 2/3 Maria Mononen, renki Matti 3/4 Juho Annala, vaimo Johanna, renki Matti Torppari Juho Niemistö ja entä miten tämä eroaa vuoden 1713 henkikirjasta. No... 1 manttaalin Liimakassa onkin Heikki Liimakan ja tytär Susannan sijaan Vilppu Liimakka ja sisar Susanna. 1 mnt Myllärissä asuu Tuomaan ja vaimon lisäksi poika Matti. 1/2 mnt Katilassa on Antin ja vaimon lisäksi renki Lauri. 1/2 mnt Varsanp...

Tromparin talo, Orismala, Isokyrö. Pääsiäissunnuntai on sujunut leppeästi. Katselimme äitini kanssa vanhoja valokuvia. Tuli vastaan mm. tällainen, jossa lapset ovat naurismaalla. Kuva lienee 1910-luvulta.

Huomasin, että Historiallinen sanomalehtikirjasto on saanut uusia lehtiä digitoitua. Hieno juttu! Yksi lehdistä on Waasan Lehti. Vuoden 1889 Helmikuun 9. päivän lehdestä löysin mielenkiintoisen jutun, joka koski isoisäni isoisää Juho Tromparia. "Isonkyrön Orismalan kylästä helmikuun 6. päivänä meille kirjoitetaan: Murhapoltto tapahtui kylässämme yöllä tämän kuun 1. päivää vastaan. Tulen uhriksi joutui nimittäin talokas Juho Tromparin riihirakennus, jossa paloi suvitou'on olkia n.20 kuorman vaiheille. Rakennus oli Isokyrön pitäjän yhteisestä paloapuyhtiössä vakuutettu ainoastaan 200 markasta. Talokas J. Trompari tulee siis arvatenkin kärsimään tulipalon tähden vahinkoa. Pidetystä poliisitutkinnosta tuli asia jo siihen määrin selville, että epäilty otaksuttavasti tulee syylliseksi ja saa ansaitun tuomionsa kun asia otetaan oikeuden tutkittavaksi paikkoin tapahtuvissa välikäräjissä. Toivottavaa olisi, että moisen ilkityön tekijä saisi ansaitun rangaistuksensa, etteivät murhapol...

En ole aiemmin laittanut kootusti ylös painettuja kirjoituksiani sukututkimuksesta, joten teen sen nyt. Vähäinen on määrä, mutta silti. Kuten tiedätte, lyhyenkin kirjoituksen takana oleva työmäärä voi olla valtava. Eteläpohjalaiset Juuret 2-2004 Riikka Kalmi: Isonkyrön Orismalan Tromparit, uutta vai vanhaa sukua? Eteläpohjalaiset Juuret 2-2005 Riikka Kalmi: Turpan lautamiessuvun jäljillä (Turpan suku Isonkyrön Laurolan kylästä) Eteläpohjalaiset Juuret 1-2006 Riikka Kalmi: Mieltyn Kaisan helluntaihame (Käräjäpöytäkirjaan perustuva artikkeli Carin eli Kaisa Antintytär Mieltystä. Noin vuonna 1664 syntynyt Kaisa on Henrik Luoma-Mielty -suvun toinen kantavanhempi) Eteläpohjalaiset Juuret 1-2007 Riikka Kalmi: Orismalan Myllärin isännänvaihdokset Eteläpohjalaiset Juuret 2-2007 Riikka Kalmi: Isokyröläinen parturi Matti Eskonpoika (Matti Eskonpoika Trompari otti osaa Liivinmaan sotaan 1600-luvun alkuvuosina) Jos nämä Riikan kirjoitukset kiinnostavat, niin vanhoja Juuret-julkaisuja voi tilata Et...

Palaan taas jälleen kerran Isonkyrön Orismalan Trompariin. Isoviha 1714-1721 jätti jälkensä tilaan. Isäntä Simuna Simunanpoika Trompari menehtyi Napuen taistelussa ja hänen poikansa jäi vihollisen vangiksi. Leskivaimo Maria Krekintytär (vihitty Laihialla 1698 Simon Trompari ja Maria Jåki) yritti saada kruununtilaa pidetyksi itsellään, mutta turhaan. Simunan sisar Aune Simunantytärkin yritti tilaa itselleen uuden miehensä Samuelin kanssa, sekään ei onnistunut. Uusiksi asukkaiksi isonvihan jälkeen tulivat Yrjänä Matinpoika ja vaimonsa Kaisa Matintytär. Heilläkään ei ollut helppoa. Yrjänä anoi sodan runtelemalle tilalle viiden vuoden verovapautta. Käräjäpöytäkirjan mukaan tilan kaikki rakennukset olivat palaneet. Yrjänä oli rakentanut uuden lampolan, saunan, ladon ja puuliiverin. Kuusi tynnyrinalaa peltoa oli heikolla viljelyksellä ja kaksi tynnyrinalaa oli niittynä. Yrjänän mukaan ojat olivat romahtaneet ja muut niityt metsittyneet. Kylällä ei ollut metsää, mutta kylläkin välttämättömimm...

Hollolan museon kyläkeinu 2006 Luin tänään Helsingin Sanomia ja siellä oli mielenkiintoinen juttu siitä, kuinka kuluttajaviranomaiset olivat kieltäneet Ruotsinpyhtään Tesjoella sijaitsevan kyläkeinun käytön alle 18-vuotiailta. Keinut voivat kuulemma olla varsinaisia tappovälineitä. Museovirastoltakin oli pyydetty lausunto ja viraston mukaan keinuista aiheutuneita kuolemantapauksia on rekisteröity jo 1700-luvulta. No, eipä ole tullut tällaista kyläkeinu-kuolemaa minulla vastaan sukututkimuksissani. Onko teillä? Yleensä aikuisissa kuolleissa vastaan tulee vain kaikenlaisia tauteja tai vanhuuden heikkoutta. Tässä muutamia esimerkkejä esi-isistäni ja äideistäni Isonkyrön Orismalan Tromparista: Isäntä Elias Jaakonpoika Trompari , kuoli yskään 79-vuotiaana v.1788 vmo Susanna Juhontytär , kuoli hengitystietulehdukseen 71-vuotiaana v.1790 Isäntä Juho Eliaanpoika Trompari , kuoli hengitystietulehdukseen 64-vuotiaana v.1806 vmo Maria Juhontytär , kuoli mätä- tai pilkkukuumeseen (rötfeber) 57-vuo...

Nyt kun tuo ruma näky, eli palaneet VR:n makasiinit, osuu pakostakin silmään täältä työpaikkani ikkunasta, niin voisi miettiä tulipaloja myös sukututkimuksen näkökulmasta. Tulipalouutisia löytää usein käräjäpöytäkirjoista, kun isännät pyytävät apua korjauksiin tai vapautuksia veroista ja maksuista. Paloapua kerättiin usein pitäjäkohtaisesti ja se oli vähän kuin nykyisten keskinäisten vakuutusyhtiöiden esiaste. Toinen myöhempi lähde ovat toki sanomalehtiuutiset ja kylien tai pitäjien paloapuyhdistysten arkistot. Tässä alla ruotsinkielinen uutinen vuodelta 1852 tulipalosta Tromparin tilalla (Orismala, Isokyrö). Palo oli sattunut siis 4.4.1852 klo 11 ja saanut alkunsa liiteristä. Se tuhosi päärakennuksen ja monta muuta rakennusta tilalla kuten tallin ja lampolan. Vaarana oli, että tuli olisi levinnyt tuolloin tiiviin Orismalan Peräkylän muihin taloihin. Kylähän oli tuohon aikaan tiivinä rykelmänä molemmin puolin ns. Peräkylän raittia. Raittikylä tai ryhmäkylä purkautui vasta Isonjaon täy...

Matts Johansson Trombar, bouppteckning och värdering 8/1883 Perukirjoissa minun mielestäni yksi hauskimmista jutuista on ehdottomasti eläimet. Ohessa olevassa kuvassa on lueteltuna vuonna 1883 kuolleen Matti Juhanpoika Tromparin eläimet. Siitä nähdään, että isännällä on ollut: - punainen ruuna - ruskea tamma - vanha ruuna - 11 lehmää - 2 vanhempaa vasikkaa - 2 nuorempaa vasikkaa - 10 lammasta Mukavinta on tietysti, kun joskus löytää sellaisia perukirjoja, jossa eläimien nimetkin on merkitty. Mieheni sipoolaisella esi-isällä oli esimerkiksi tavallisten mustikkien ja mansikkien lisäksi lehmä nimeltä "Halta" sanahan on ruotsia ja tarkoittaa "ontua".

Aina sitä ei kaikkea tiedä vähän läheisimmistä esivanhemmistaankaan. Otetaanpa vaikka isoisäni isä Matti. Pohjankyrö-lehdessä nro 44 vuodelta 1936 kerrotaan että aina todellinen "lehmämies" Matti oli meijerikokouksessa pyytänyt sonnille tuhannen markan avustusta ja kauniisti asiaansa perustellut. Siihen ei oltu suostuttu, koska äkkiäkös se sonni sen tuhatlappusen satakertaansa nielisi. (Näin siis letkauttelee lehden pakinoitsija Hörön-Lörönen) mutta Orismalan kylälle kuitenkin, jos vaikka sonniosuuskunnan perustaisivat. Niin siinä sitten kävi, kovan keskustelun, esitelmänpidon ja makkaravoileipien syönnin jälkeen, että sonni jäi ilman rahaa, mutta orismalankyläiset saivat avustusta. Matista löytyy myös oiva pakina yhdestä 30-luvun Helsingin Sanomista, sen on kirjoittanut lehden tunnettu pakinoitsija Tiitus. Siinä kerrotaan kuinka Matin lehmät päättivät jäädä metsään ja julistaa sen itsenäiseksi... Matti on siis alun perin Matti Tuomaanpoika Wiik Laihian Käyppälästä, joka pää...

Yritin yksi päivä selvittää, mistä on kotoisin Tromparin Eliaksen (s. 1709 Ylistaro) vävy Juha Matinpoika. Hän menee naimisiin Eliaksen tyttären Marian kanssa ja vihittäessä hänen sanotaan olevan renkinä Isonkyrön Orismalan Mieltyssä. Syntymäaika rippikirjassa on 18.6.1758. Tälle päivälle sopiva Juha olisi kastettujen luettelon mukaan syntynyt Kaukolan Nyrhisen talossa armeijan varamiehen Matti Erkinpojan ja Liisa Antintyttären lapsena. Nämä puolestaan avioituvat 9.10.1757 Ylistarossa, Matti Erkinpojan ilmoitetaan asuvan tuolloin jo Nyrhisessä ja Liisa on puolestaan sotilaan leski Kaukolankylän Sorvarista. Mistä lienevät sitten alunperin ja kenen sotilaan leski Liisa oikein on, ehkä Kaukolassa asuneen sotilas Matts Roofhökin. Jos joku sivulle eksynyt tietää, niin painamalla "comment" voi kertoa lisää. Tromparin Maria Eliaantytär ja miehensä Juha Matinpoika ovat aluksi talon torppareina, myöhemmin talon omistusta jaetaan vävy Juhan ja Eliaan pojan Juha Eliaanpojan kesken. (täs...

Kävin ennen pääsiäislomaani Suomen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa. Sieltä löytyy todella monta mielenkiintoista juttua ja perimätietoa. Ajattelin ensin, että löytäisin sieltä korkeintaan tarinoita kummituksista ja vuorenpeikkoisista, mutta olihan siellä muutakin. Löysin esimerkiksi 12 sivua tarinaa isokyröläisen Trompari-sukuni henkilöistä vuosisadan vaihteen molemmin puolin sekä monta sivua juttua Orismalan kylän isonjaon järjestelyistä. Ja jopa kansanlauluja (semmoisia hieman pirullisia) kyläyhteisön ihmisistä... Kansanrunousarkistohan kerää perinne- ja muistitietoaineistoja. Siellä on pitäjäkohtaiset kortistot, josta pääsee sitten käsikirjoitusten jäljille. Ainoa hankala asia on aukioloaika, sekun on se virka-aika eli yhdeksästä neljään, jolloin jotkut meistä joutuvat arkiston sijasta istumaan työpaikallaan. t. Riikka