Sukututkimus

Huomasin, että Historiallinen sanomalehtikirjasto on saanut uusia lehtiä digitoitua. Hieno juttu! Yksi lehdistä on Waasan Lehti. Vuoden 1889 Helmikuun 9. päivän lehdestä löysin mielenkiintoisen jutun, joka koski isoisäni isoisää Juho Tromparia. "Isonkyrön Orismalan kylästä helmikuun 6. päivänä meille kirjoitetaan: Murhapoltto tapahtui kylässämme yöllä tämän kuun 1. päivää vastaan. Tulen uhriksi joutui nimittäin talokas Juho Tromparin riihirakennus, jossa paloi suvitou'on olkia n.20 kuorman vaiheille. Rakennus oli Isokyrön pitäjän yhteisestä paloapuyhtiössä vakuutettu ainoastaan 200 markasta. Talokas J. Trompari tulee siis arvatenkin kärsimään tulipalon tähden vahinkoa. Pidetystä poliisitutkinnosta tuli asia jo siihen määrin selville, että epäilty otaksuttavasti tulee syylliseksi ja saa ansaitun tuomionsa kun asia otetaan oikeuden tutkittavaksi paikkoin tapahtuvissa välikäräjissä. Toivottavaa olisi, että moisen ilkityön tekijä saisi ansaitun rangaistuksensa, etteivät murhapol...

Niin, mistä pitäjästä sinun juuresi tulevat? Kerran otin tyhjän Suomen kuntakartan esiin ja väritin jokaisen kunnan, josta joku esivanhempani oli kotoisin. Sain aikaan läikän suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kohdalle. Niin hassusti ovat asiat. Ostinkin lomalla jussipaitaa matkivan t-paidan. Tein saman jutun miehelleni, hänelle karttaan syntyi leveä vyö joka kulki Turusta Hämeenlinnan ja Päijät-Hämeen kautta Kannaksen Karjalaan. Ostin paidan miehellenikin. Voimme sitten niissä häjyillä toisillemme. Testasin syntymäkuntia isovanhempieni isovanhempien vanhempien sukupolvessa. Tässä tulokset: 9 kpl Isokyrö (28%) 7 kpl Jalasjärvi (22%) 6 kpl Laihia (19%) 6 kpl Ilmajoki (19%) lisäksi yhden kappaleen saivat Ylihärmä, Alavus, Nurmo ja Kauhajoki. (kukin 3%).

Joku aikaa sitten digikuvasin muutaman asiakirjan. Ehkä niistä on iloa myös teille, joten tässä linkit: * Laihia, myllytulliluettelo 1657 * Ilmajoki, henkikirja 1657 * Pohjalainen lippukunta v. 1606 (siis pohjalaisia sotilaita löytyy täältä)

Vaikka ne ruotsinkieliset kirjurit käänsivät käräjäpöytäkirjoissakin ihmisten nimet ruotsiksi, niin paikannimiä ei aina sentään. Esi-isäni isokyröläinen Juho Erkinpoika kiisteli ilmajokisen isännän Lassen kanssa 1680-luvun alkupuolella niitystään, joka sijaitsi " Sutikan näfvalla ". Olin ihan riemastunut, kyseessähän on minulle niin tuttu paikka: hyvä puolukkapaikka, jossa olen käynyt monena syksynä. Niin, tuo nevahan on Sutikanneva ja se sijaitsee Isonkyrön ja Laihian rajamaastossa, nykyisin ainakin Laihian puolella, melko lähellä Vaasa-Tampere tietä. Noin 28 kilometriä kaakkoon Laihian keskustasta. Kyseessä on melkoisen iso suoalue. Sitä on nykyään ojitettu raskaalla kädellä, mutta varmaan Juhon aikaan se oli aikamoisen upottava suo. Jännää ylipäätään, että Juholla oli siellä niittyä. Myöhemmin kyröläisten metsät loppuivat aika pitkälle Laihianjokeen ja joen toisella puolella metsät kuuluivatkin sitten laihialaisille.

Sain kuin sainkin sen tallennettavan paperinivaskan Suomen sukututkimusseuralta. Seurakunta oli Laihia , aihe kastetut ja ajankohta 1843-45 eli ei mikään kovin iso homma. Tai ei ainakaan olisi, jos kirjoittaisin vain isän, äidin ja lapsen tiedot. Mutta kun siellä on ne kummit. Ja vielä 1840-luvullakin lapsella (siis ainakin Laihialla) on usein kuusi kummia, tai ainakin neljä: normaalisti kaksi pariskuntaa ja sitten poikakummi ja tyttökummi. Nykyäänhän kummeja vaaditaan vain kaksi. Panen tähän nyt esimerkin sieltä Laihialta: Född 11.6.1843 döpt 16.6.1843 Torstila by Skinnar Bonden Mickel Joh:sons och hust: Marias barn: Seraphia. Fadd:n Torp: Otto Fr: Manni med hustru Maria; Bonden Jacob Tyki och hustru Maria, drengen Thomas Skinnar; B:de dott: Maria Manni af Herman Ingman (eli Ingman kastoi) Nykyäänhän kummeissa on myös vanhempien ystäviä, mutta taitaa sukulaiskummi olla edelleen yleisempi? Kummit olivat ennen vanhaankin usein sukulaisia tai naapureita. Tämä kummien sukulaisuus on aika ...

Aina sitä ei kaikkea tiedä vähän läheisimmistä esivanhemmistaankaan. Otetaanpa vaikka isoisäni isä Matti. Pohjankyrö-lehdessä nro 44 vuodelta 1936 kerrotaan että aina todellinen "lehmämies" Matti oli meijerikokouksessa pyytänyt sonnille tuhannen markan avustusta ja kauniisti asiaansa perustellut. Siihen ei oltu suostuttu, koska äkkiäkös se sonni sen tuhatlappusen satakertaansa nielisi. (Näin siis letkauttelee lehden pakinoitsija Hörön-Lörönen) mutta Orismalan kylälle kuitenkin, jos vaikka sonniosuuskunnan perustaisivat. Niin siinä sitten kävi, kovan keskustelun, esitelmänpidon ja makkaravoileipien syönnin jälkeen, että sonni jäi ilman rahaa, mutta orismalankyläiset saivat avustusta. Matista löytyy myös oiva pakina yhdestä 30-luvun Helsingin Sanomista, sen on kirjoittanut lehden tunnettu pakinoitsija Tiitus. Siinä kerrotaan kuinka Matin lehmät päättivät jäädä metsään ja julistaa sen itsenäiseksi... Matti on siis alun perin Matti Tuomaanpoika Wiik Laihian Käyppälästä, joka pää...