Siirry pääsisältöön

Arkistointiongelma ja ylioppilas Leerman

Sukututkimuspäivää!
Mitäs jos vaikka kertoisin kaiken mitä tein tänään noin sukututkimukseen liittyen.

Aamulla: Lähdin töihin ja metrossa silmäilin viikonloppuna ilmaiseksi saamaani Sukuviesti-lehteä. Se oli tosin vuodelta 2004, mutta ei se haittaa. Uusi minulle. Tykkäsin erityisesti vieraskynäpalstasta. Siellä naiskirjoittaja muistutti, kuinka tärkeää on kertoa lapsille sukutarinoita.

Päivällä:
Mainitsin työtoverille Vantaan "Kuulutko sukuuni" -tapahtumasta. Kerroin kuinka olin jutellut monen sukututkijan kanssa kotiarkistoinnin ongelmista. Esimerkiksi vanhempi herra A kertoi, että on pienempään asuntoon muuttaessaan joutunut siirtämään sukututkimusarkistojaan vaimonsa sängyn alle - kun eivät ne muuallekaan mahdu. Hän on niitä, jotka eivät ole siirtyneet sähköiseen tallentamiseen.

Rouva S puolestaan kertoi, että ei edes halua muuttaa suuresta lukaalistaan pienempään asuntoon, koska on niin mukavaa, että sukumateriaalillekin on tilaa.

Itselläni on kaappiongelma - yksi vaatekaapeistani on täynnä kaikenlaista matskua - A4-pinkkoja, kopioituja käräjäpöytäkirjoja, sukumonisteita, kierrevihkoja täynnä huonoa harakanvarvaskäsialaa, sukututkimuslehtiä, valokuvia hautapaaseista ja ammoin kuolleista sukulaisista. Voisi ehkä olla parempikin tapa säilyttää sitä kaikkea, tai ehkä ainakin organisoidumpi. Tässä saattaa lähiaikoina olla edessä jonkinlainen saneeraus.

Mietin, kun puhuin messuilla herra L:n kanssa siitä, kuinka epävarmaa sukutietojen säilyttäminen ja pitäminen sähköisessä muodossa oikein on. Kuka tuon käyttämäni sukututkimusohjelman saa enää auki 10 tai 20 vuoden kuluttua? Paperi taitaa olla edelleen ylivertainen tallennusmuoto. Siksi esimerkiksi sukukirjojakaan ei kannata julkaista pelkästään cd:nä.

Alkuillalla: Kävin kansallisarkistossa ja selvisi viimein, mitä numerosarja VA4954 tarkoittaa. Voudintilejähän ne. Kiitos päivystäjälle. Tutkin filmiä ES 2084. Sivulla 504 fullmäktiga studiosus Ericus Leerman valitti Kaarina Sifferintyttärestä Orismalan kylästä Isossakyrössä. Kaarina oli ollut ylioppilas Erkin langolla kappalainen Jacob Peldanilla palveluksessa, mutta oli ottanut ja lähtenyt Petri Pauli tideninä.(mikähän tuo Pietari Paavalin aika oikein oli vuodesta?) Kappalainen oli siitä nyreissään, ja Kaarina oli selittänyt, että hän oli mennyt naimisiin ja siksi keskeyttänyt työnteon.

Katsoin nyt Helsingin yliopiston matrikkelista, kyllä se Erkki siellä oli. Näin hänestä sanotaan:

"1686/87 Erik Leerman Ericus Laurentii, Pemarensis 3354.
Vht: Halikon kappalainen Lars Leerman 1386 (yo 1659/60, † 1673) ja Katarina Pihl tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Paimion kirkkoherra Henrik Florinus, † 1705). Ylioppilas Turussa 1686/87 Leerman Eric Pemarens _ 170. — Henkikirjoitettu sotatuomarina Turun Kirkkokorttelissa 1704. Mainitaan asianajajana Vaasassa 1708. Tituloitu ylioppilaaksi vielä 1712 (Kolehmainen 1995). Hovilakeija. † sotavankina Kazanissa.
Pso: 1708 Malin Eggers.
Lanko(?): ylioppilas Henrik Eggers 3488 (yo 1688)"


Jotenkin minulle tuli sellainen käsitys, että studiosus Leerman oli noihin aikoihin (eli helmikuussa 1693) asunut Isossakyrössä. Olisiko asunut jossain virkatalossa vai Orisbergin ruukilla? Hänestä näyttää olevan muutakin juttua Isonkyrön käräjillä. Ja ylioppilas pääsi muuten rikkaisiin naimisiin. Vaimon isä lienee ollut rykmentinvälskäri, sittemmin vaasalainen kauppias ja raatimies Henrik Eggers (kotoisin Holsteinista, † 1702) ja äiti mahtavaa skottisukua Katarina Williamsdotter Ross.

Myöhään illalla: kirjoitin vastauksen yhteen postituslistakysymykseen ja vaihteeksi päivitin tätäkin blogia.

Kommentit

Riikka sanoi…
Petri Pauli dag eli Pietari Paavalin päivä oli 29/6.
Jari Sedergren sanoi…
Kai huomasit, että isästäkin
oli matrikkelitietoja.
Riikka sanoi…
Kiitos Sedis hyvästä huomiosta. Olenkin ajatellut tutkiskella hieman tarkemmin Erich Leermanin edesottamuksia Pohjanmaalla.
Anonyymi sanoi…
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi sanoi…
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Alppen perukirja 1888 (Jalasjärvi)

Yahoon Sukututkijat-postituslistalla keskusteltiin jälleen perukirjoista. Miten ymmärtää monasti ruotsinkielellä kirjoitettujen perukirjojen sisältö. Avuksi ehdotettiin ruotsinkielistä aiheeseen liittyvää sanastoa. Mikä on tietysti erittäin hyvä ehdotus! Kielen lisäksi ongelmia aiheuttaa usein se, että meille nykypäivän ihmisille osa esineistä saattaa olla sellaisia, joita emme edes tunne. Minunkin täytyy myöntää, kun en ole mikään käsityöihminen, että esimerkiksi kangaspuusanasto on täysin hukassa. Mitä ovat vaikkapa " klihta " ja " häkilä "? Kerropa, mitkä sanat sinulle ovat outoja. Esimerkki suomenkielisestä perukirjasta voisi olla Jalasjärviseen Köykkä-sukuun kuuluvan Albertiina Hakalan (o.s. Jussilan) perunkirjoitusasiakirja vuodelta 1888. Tässä linkki tavaralistaan . (Vuonna 1888 Marraskuun 2 päivänä toimitettiin allekirjoittaneelta asianomaisten pyynnöstä kalunkirjoitus ja perinnönjako, torpan vaimon Jalasjärven Luopajärven kylästä Albertina Aapelintytär Ha...

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari? Lisää kuvateksti