Siirry pääsisältöön

Turhaa työtä?

... Niin, onko se sitä?
Sukututkimuksessa käy usein niin, että huomaa tehneensä jotain sellaista, mitä joku muukin on jo tehnyt. Esiinkaivetut sukulaiset löytyvätkin jostain sukukirjasta. Löydetty käräjäjuttu onkin kerrottu jo 30-luvulla kirjoitetussa pitäjänhistoriassa.

Minusta sukututkimuksessa ei oikeastaan voi tehdä turhaa työtä. Etsiminen on hauskinta, ei lopputulos. En minä ainakaan saa ilonväristyksiä mistään valmiista nimilistoista - olivat ne sitten omia tai jonkun toisen. On mielenkiintoisempaa tavata käräjäjuttuja arkiston hämärissä mikrofilmiltä kuin lukea niitä jostain kirjasta.
Sitäpaitsi, eihän sukututkimus ylipäätään ole työtä. Ainakaan tällaiselle amatöörille ("amator" on siis latinaa ja tarkoittaa rakastavaa). Se on tarkasti varjeltua vapaa-aikaa. Rauhoitettu hetki.
-----------------------------

Mietiskely sikseen, tässä osapuilleen käännettynä palanen lauantain arkistosessiosta. Olen menossa ensi lauantaina Naishistoria -seminaariin Isoonkyröön, joten käräjäpala kertoo tällä kertaa naisen arjesta ja on Isonkyrön talvikäräjiltä 1724.

"Naiseläjä Maria Eliaantytär Palhojaisista vaatii Matti Varolta elatusta hänen kanssaan laitetusta lapsesta, joka vielä elää. Varo suostuu hoitamaan osansa elatuksesta. Käräjäoikeuden mukaan Varon on kahden vuoden aikana annettava vuosittain 12 taaleria lapsen elatukseen"
aitta
Varon lehtolapsi Antti Matinpoika oli syntynyt 29.11.1723. Hän ei elänyt kovin pitkään, vaan kuoli hieman yli 9 kuukauden ikäisenä 1.9.1724. Avioton lapsi ei ollut Maria Eliaantyttären ensimmäinen. Vuonna 1721 syntyi Bathseba venäläisen luutnantin Ivan Popowin kanssa.

Varolle lapsi tuli varmaankin ikävään aikaan. Olihan hän juuri mennyt naimisiin Turppalan tyttären Liisa Matintyttären kanssa. Häitä oli vietetty 26.5.1723.

Mitenkähän nuorikko oli asiaan reagoinut? Eivät he ainakaan eronneet, mikä nykyään kai olisi hyvin yleinen ratkaisu. Sen sijaan pariskunnan ensimmäinen lapsi, isänsä kaima Matti, syntyi 4.8.1724.

Kommentit

rinsu sanoi…
Muut todellakin saattavat olla samoilla apajilla! Mikä on hienoa. Itse sain Sukututkimusseuran webin avulla yhteyden ihmisiin, jotka olivat tutkineet karjalaista sukuani 1500/1600-lukujen taitteeseen. Sain postissa painavan paketin, jossa oli isoäitini esivanhemmat komeana kaaviona. Olen vieläkin tosi onnellinen.

Oman työn iloni saan sitten toisen suvun penkomisesta.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Alppen perukirja 1888 (Jalasjärvi)

Yahoon Sukututkijat-postituslistalla keskusteltiin jälleen perukirjoista. Miten ymmärtää monasti ruotsinkielellä kirjoitettujen perukirjojen sisältö. Avuksi ehdotettiin ruotsinkielistä aiheeseen liittyvää sanastoa. Mikä on tietysti erittäin hyvä ehdotus! Kielen lisäksi ongelmia aiheuttaa usein se, että meille nykypäivän ihmisille osa esineistä saattaa olla sellaisia, joita emme edes tunne. Minunkin täytyy myöntää, kun en ole mikään käsityöihminen, että esimerkiksi kangaspuusanasto on täysin hukassa. Mitä ovat vaikkapa " klihta " ja " häkilä "? Kerropa, mitkä sanat sinulle ovat outoja. Esimerkki suomenkielisestä perukirjasta voisi olla Jalasjärviseen Köykkä-sukuun kuuluvan Albertiina Hakalan (o.s. Jussilan) perunkirjoitusasiakirja vuodelta 1888. Tässä linkki tavaralistaan . (Vuonna 1888 Marraskuun 2 päivänä toimitettiin allekirjoittaneelta asianomaisten pyynnöstä kalunkirjoitus ja perinnönjako, torpan vaimon Jalasjärven Luopajärven kylästä Albertina Aapelintytär Ha...

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari? Lisää kuvateksti