Siirry pääsisältöön

Kuolinsyistä ja kyläkeinuista

Hollolan museon kyläkeinu
Hollolan museon kyläkeinu 2006

Luin tänään Helsingin Sanomia ja siellä oli mielenkiintoinen juttu siitä, kuinka kuluttajaviranomaiset olivat kieltäneet Ruotsinpyhtään Tesjoella sijaitsevan kyläkeinun käytön alle 18-vuotiailta. Keinut voivat kuulemma olla varsinaisia tappovälineitä. Museovirastoltakin oli pyydetty lausunto ja viraston mukaan keinuista aiheutuneita kuolemantapauksia on rekisteröity jo 1700-luvulta.
No, eipä ole tullut tällaista kyläkeinu-kuolemaa minulla vastaan sukututkimuksissani. Onko teillä?

Yleensä aikuisissa kuolleissa vastaan tulee vain kaikenlaisia tauteja tai vanhuuden heikkoutta.

Tässä muutamia esimerkkejä esi-isistäni ja äideistäni Isonkyrön Orismalan Tromparista:

  • Isäntä Elias Jaakonpoika Trompari, kuoli yskään 79-vuotiaana v.1788
  • vmo Susanna Juhontytär, kuoli hengitystietulehdukseen 71-vuotiaana v.1790
  • Isäntä Juho Eliaanpoika Trompari, kuoli hengitystietulehdukseen 64-vuotiaana v.1806
  • vmo Maria Juhontytär, kuoli mätä- tai pilkkukuumeseen (rötfeber) 57-vuotiaana v.1809
  • Isäntä Juho Juhonpoika Trompari, joko kaatumatautiin tai halvaukseen( fallandes. slag lukee kirkonkirjassa) 48-vuotiaana v.1829.
  • vmo Anna Juhontytär, kuoli rintapistoksiin (håll och styng) mitä voi tulla esim keuhkokuumeesta, 64-vuotiaana s.1846.

  • Ja sitten patrikaalista linjaani seuraten Kauhajoen Antti Kiviluoman jälkeläisiä:
    Isäntä Antti Niilonpoika Kiviluoma, kuoli 1758. Kuolinsyytä ei kirjoissa mainita, mutta Samuel Hannelius kirjoittaa muistopuheessaan seuraavaa: "Hän oli terve mies koko elämänsä, vaikka välillä oli ahdistusta rinnassa. Vuosi sitten kynttelinpäivänä hän sairasti kovaa yskäntautia ja siitävielä toipui mutta sai haavan alahuuleensa, jossa tulehdus paheni. Viime kesänä Jaakon päivänä hän sunnuntaina kirkossapalatessa putosi hevosen selästä ja sai tästä kovat pistoksetvasempaan kylkeensä, alkoi toipumaan mutta sittenheikkeni uudelleen."
  • vmo Maria Tuomaantytär Kiviluoma, kuoli vanhuuden heikkouteen 90-vuotiaana v.1782.
  • Yli-Halkolan isäntä Kristo Antinpoika, kuoli vanhuuden heikkouteen 68-vuotiaana v.1792.
  • vmo Susannan kuolinpäivä ei ole minulla tiedossa.
  • Isäntä Matti Kristonpoika Halkola, kuoli kivivaivaan (stenplåga) 70-vuotiaana v. 1825. Kivivaiva saattaa esim olla sappikivitautia.
  • vmo Leena Pertintytär kuoli keuhkotautiin 51-vuotiaana 1810.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Mielenkiintoista nähdä, että suvussasi on noin vanhoja ihmisiä. 90 vuotta on melkomoinen saavutus ennen modernia lääketiedettä. Ylipäätään olen positiivisesti kateellinen, että sivulla on tuollainen aineisto käytössäsi. Tulee hieman perspektiiviä kaiken maailman kielloille. Nykyäänhän ei ilmeisesti saisi kuolla lainkaan!
Anonyymi sanoi…
muistelin HisKissä nähneeni keinu-mainintoja, ja löytyi kaivamalla ainakin nämä:
-nedfallen fr.en gunga 44år (1800-luv)
-Ihjälfallen ifv: en hässja 48
-Fallit af gungan 18(1700-l)
-wådel: död g:fall fr: löfhässjan (epävarma) 19
-fallit ihjäl fr: engunga 13
-fallit af en hässja 48
-gungat sig ihjäl 12
trv. Urmeli
[hässja=keinu?]
Anonyymi sanoi…
Keinuminen oli sitten varmaan sen ajan extremeurheilua :-)

t. sivunpitäjä
Anonyymi sanoi…
jup!
ehkä olikin-mutta ainakin hyvin sosiaalista sellaista!
eikä nuo vahingot ehkä kauheen suhteettomia käyttäjämääriin kuitenkaan sit ole...
ettei ehkä tarvis mitään kieltoja nykyaikana-
tietenkin meän aikalaisethan ei o mitenkään oppineita niitten käyttöön... kylläkään...
=)

Urmeli
(niin, onhan noita lauteilta pudonneitakin noilla listoilla)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Alppen perukirja 1888 (Jalasjärvi)

Yahoon Sukututkijat-postituslistalla keskusteltiin jälleen perukirjoista. Miten ymmärtää monasti ruotsinkielellä kirjoitettujen perukirjojen sisältö. Avuksi ehdotettiin ruotsinkielistä aiheeseen liittyvää sanastoa. Mikä on tietysti erittäin hyvä ehdotus! Kielen lisäksi ongelmia aiheuttaa usein se, että meille nykypäivän ihmisille osa esineistä saattaa olla sellaisia, joita emme edes tunne. Minunkin täytyy myöntää, kun en ole mikään käsityöihminen, että esimerkiksi kangaspuusanasto on täysin hukassa. Mitä ovat vaikkapa " klihta " ja " häkilä "? Kerropa, mitkä sanat sinulle ovat outoja. Esimerkki suomenkielisestä perukirjasta voisi olla Jalasjärviseen Köykkä-sukuun kuuluvan Albertiina Hakalan (o.s. Jussilan) perunkirjoitusasiakirja vuodelta 1888. Tässä linkki tavaralistaan . (Vuonna 1888 Marraskuun 2 päivänä toimitettiin allekirjoittaneelta asianomaisten pyynnöstä kalunkirjoitus ja perinnönjako, torpan vaimon Jalasjärven Luopajärven kylästä Albertina Aapelintytär Ha...

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari? Lisää kuvateksti