Siirry pääsisältöön

Porvoon kirkkopalo

Porvoon tuomiokirkko marraskuussa 2005 Kuulin aamulla, että Porvoon tuomiokirkko oli palanut viime yönä. Järkyttävää. En tiedä kummasta olisin enemmän järkyttynyt; tulella raiskatusta kirkosta vai veroprofessorin homomurhasta? Veroprofessori oli työni kautta tullut tutuksi. Kamala juttu.

Olin eilen pienellä reissulla Itä-Uudellamaalla, tosin Porvooseen emme menneet, kun siellä on käyty niin useasti. Viimeksi taisi olla marraskuussa, kun vanhemmat olivat kyläilemässä. Ehkä olisi eilenkin pitänyt, tosin kuulemma kirkon sisäosa on palosta huolimatta säilynyt hyvin.

Reitti oli sunnuntaina seuraava: Helsinki-Pernaja-Loviisa-Ruotsinpyhtää-Sipoo-Helsinki.
Pernajassa törmäsimme Mikael Agricolan syntymäpaikan muistomerkkiin. Pienessä kylässä viitta näytti kuusiaitaan ja kuusiaidan keskellä olikin rako josta oli kulku muistomerkille. Olisin halunnut käydä Pernajan kirkossa sisällä, mutta vanha kivikirkko oli kiinni. Kävelimme sitten hautausmaalla, jossa oli muutamia hautakammioita. Yksi niistä oli von Born -suvun. Siellä oli jopa Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen isoäiti Hanna Palme (o.s. von Born). Von Bornit ovat varmaankin Sursillin sukua - ja sitä kautta minunkin (ja aika monen muunkin) sukuani...

Loviisassa kävimme syömässä lounasta rannan kupeen suola-aittojen Saltbodan-ravintolassa. Ruotsinpyhtäällä ihailimme vanhaa ruukkialuetta. Kuulin, että vuodesta 1790 lähtien sitä oli viidenkymmenen vuoden ajan johtanut nainen Virginia af Forselles. En tiennytkään, että Ruotsinpyhtään nimi tulee siitä, että alue on kuulunut Ruotsin valtioon.

Ruotsinpyhtään kunnan kotisivut kertovat, että Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Suomen raja siirrettiin kulkemaan Kymijoen läntisimpään haaraan. Pyhtään pitäjän Ruotsin puolelle jääneestä osasta tuli Ruotsinpyhtää.

Porvoon kirkon palosta enemmän Hesarissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Alppen perukirja 1888 (Jalasjärvi)

Yahoon Sukututkijat-postituslistalla keskusteltiin jälleen perukirjoista. Miten ymmärtää monasti ruotsinkielellä kirjoitettujen perukirjojen sisältö. Avuksi ehdotettiin ruotsinkielistä aiheeseen liittyvää sanastoa. Mikä on tietysti erittäin hyvä ehdotus! Kielen lisäksi ongelmia aiheuttaa usein se, että meille nykypäivän ihmisille osa esineistä saattaa olla sellaisia, joita emme edes tunne. Minunkin täytyy myöntää, kun en ole mikään käsityöihminen, että esimerkiksi kangaspuusanasto on täysin hukassa. Mitä ovat vaikkapa " klihta " ja " häkilä "? Kerropa, mitkä sanat sinulle ovat outoja. Esimerkki suomenkielisestä perukirjasta voisi olla Jalasjärviseen Köykkä-sukuun kuuluvan Albertiina Hakalan (o.s. Jussilan) perunkirjoitusasiakirja vuodelta 1888. Tässä linkki tavaralistaan . (Vuonna 1888 Marraskuun 2 päivänä toimitettiin allekirjoittaneelta asianomaisten pyynnöstä kalunkirjoitus ja perinnönjako, torpan vaimon Jalasjärven Luopajärven kylästä Albertina Aapelintytär Ha...

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari? Lisää kuvateksti