Siirry pääsisältöön

Sakarin työnhaku ( Hollola 1817)

Hollolan pitäjänkokous 17.8.1817

Anders (Antti) Sigellin kuoleman johdosta on kirkonvartijan (suntion) toimi tässä emäseurakunnassa tullut avoimeksi. Avoimesta paikasta on ilmoitettu Turun virallisessa lehdessä ensimmäistä kertaa 29. päivä toukokuuta, tämän vuoden numerossa 62, sekä sen jälkeen vielä kaksi eri kertaa kesäkuussa. Kukaan hakija ei ole toimeen ilmoittautunut, paitsi edesmenneen poika Zacharias (Sakari) Sigell, joka jo monesti isänsä vanhuuden ja sairauden aikana on häntä sijaistanut.

-------

År 1817 den 17 Augusti, Hollola

Igenom Anders Sigells dödliga frånfalle var kyrkovaktaretjensten i denna moderkyrko församling bliven ledig. Denna ledighet annoncerades i Åbo allmenna tidning första gången den 29 sistlidne Maj i behagen till n:o 62 för nuvarandre år, samt sedermera ännu tvänne förskilda gånger i början af derpå följande juni månad, men ingen sökande hade anmält sig, utom den aflidnes son Zacharias Sigell, hvilken redan i många år under fadrens ålderdom och sjuklighet honom biträds till sockneboernes nöje.


-----

Päätös Sakari Sigellin pääsystä kirkonvartijan tehtäviin tehtiin lopulta 21. syyskuuta 1817. Tälläin suntion palkka nostettiin kapasta savulta kappaan talolta. Sakaria edelsi suntiona hänen isänsä Antti Sigell vuodesta 1790.
Sakari oli syntynyt Hollolassa 31.10.1783 Antti Sigellin ja hänen vaimonsa Riitta Juhontyttären lapsena. Hän itse oli naimisissa Eeva Pentintyttären kanssa, jonka kanssa Sakarilla oli kolme lasta.

Sakari Sigell ehti olla kirkonvartijana hieman yli 11 vuotta. Hänen kuolemansa jälkeen tehtävän sai hänen poikansa 28.12.1813 syntynyt Antti Sakarinpoika Sigell. Leski Eeva meni uusiin naimisiin helsinkiläisen kirvesmiehen Juho Lindroosin kanssa, joka oleskeli Hollolassa. Lindroos oli syntyjään Nurmijärveltä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Orisberg 1899

ORISBERGIN KARTANON VÄKEÄ, henkikirja 1899 Maanviljelysneuvos Edv. Björkenheim 1856, v. Ingred 1859, L. Rafael 1880, Ruth 1882 Neiti Ina Ramkin (Ramshen?) 1855, p. Liisa Nylund 1872, Hilda Lind 1878, Sanna Björklund 1876, Edla Humlin 1881, Josefiina Tuuri 1857, Liisa Rönn 1827. Agronomi F.O. Rautell 1855, v. Helena 1866, p. Agatha Ruuskanen 1881 Meijerikoulun oppilaat: Alma (Spetz?) 1876, Aino Sundholm 1872, Sanna Erkkilä 1879, Jenny Båsk 1879, Hilda Nieminen 1873, Maria Fant 1879, Hilma Raukkola 1873, Sofia Kangaskolka(?) 1877, Fanny Nieminen 1879, Aina Paasio 1878, Edla Panula 1877, Sanna Ollinkoski(?) 1877. Karjakko Lydia Nikander 1878 Karjakko Leena Johansson 1849 Opettajatar Eufrosyne Nevadworsky 1863 Pehtori W.K. Nederström 1861, v. Hilda 1866 Vouti Kustaa Malkamäki 1846, v. Maria 1847, L. Juho 1875, Kustaa 1879, Hedvig 1882 Vouti Juho Allén 1837, v. Anna 1837 Vouti Matti Åberg 1868, v. Serafia 1865 Puutarhuri A. Farselius 1874 Lukkarin tytär Hanna Petell 184...

Alppen perukirja 1888 (Jalasjärvi)

Yahoon Sukututkijat-postituslistalla keskusteltiin jälleen perukirjoista. Miten ymmärtää monasti ruotsinkielellä kirjoitettujen perukirjojen sisältö. Avuksi ehdotettiin ruotsinkielistä aiheeseen liittyvää sanastoa. Mikä on tietysti erittäin hyvä ehdotus! Kielen lisäksi ongelmia aiheuttaa usein se, että meille nykypäivän ihmisille osa esineistä saattaa olla sellaisia, joita emme edes tunne. Minunkin täytyy myöntää, kun en ole mikään käsityöihminen, että esimerkiksi kangaspuusanasto on täysin hukassa. Mitä ovat vaikkapa " klihta " ja " häkilä "? Kerropa, mitkä sanat sinulle ovat outoja. Esimerkki suomenkielisestä perukirjasta voisi olla Jalasjärviseen Köykkä-sukuun kuuluvan Albertiina Hakalan (o.s. Jussilan) perunkirjoitusasiakirja vuodelta 1888. Tässä linkki tavaralistaan . (Vuonna 1888 Marraskuun 2 päivänä toimitettiin allekirjoittaneelta asianomaisten pyynnöstä kalunkirjoitus ja perinnönjako, torpan vaimon Jalasjärven Luopajärven kylästä Albertina Aapelintytär Ha...

Tuntematon hääkuva

Hääkuvani, jonka vieraissa on isoisäni. Missäköhän tämä kuva on otettu ja kuka on hääpari? Lisää kuvateksti