Huomasin, että Historiallinen sanomalehtikirjasto on saanut uusia lehtiä digitoitua. Hieno juttu!
Yksi lehdistä on Waasan Lehti. Vuoden 1889 Helmikuun 9. päivän lehdestä löysin mielenkiintoisen jutun, joka koski isoisäni isoisää Juho Tromparia.
"Isonkyrön Orismalan kylästä helmikuun 6. päivänä meille kirjoitetaan:
Murhapoltto tapahtui kylässämme yöllä tämän kuun 1. päivää vastaan. Tulen uhriksi joutui nimittäin talokas Juho Tromparin riihirakennus, jossa paloi suvitou'on olkia n.20 kuorman vaiheille.
Rakennus oli Isokyrön pitäjän yhteisestä paloapuyhtiössä vakuutettu ainoastaan 200 markasta. Talokas J. Trompari tulee siis arvatenkin kärsimään tulipalon tähden vahinkoa. Pidetystä poliisitutkinnosta tuli asia jo siihen määrin selville, että epäilty otaksuttavasti tulee syylliseksi ja saa ansaitun tuomionsa kun asia otetaan oikeuden tutkittavaksi paikkoin tapahtuvissa välikäräjissä.
Toivottavaa olisi, että moisen ilkityön tekijä saisi ansaitun rangaistuksensa, etteivät murhapoltot pääsisi niin suuren valtaan kuin ne Laihialla muutamia vuosia takaisinpäin olivat."
Aluksi jäin miettimään termiä "murhapoltto". Laki muuttui vuonna 1995 ja alettiin käyttää termiä tuhotyö. Murhapoltosta tulee mieleen, että rakennuksessa pitäisi olla ihmisiä. Tosin noina aikoina kylät olivat tiiviitä ja tuli levisi äkkiä myös taloihin. Näin sanoi laki:
"Lievänlaatuinen murhapoltto on voimassa olevan lain 4 §:n mukaan sellaisen talon, rakennuksen tai aluksen tuleen sytyttäminen, joka ei ole 1 §:ssä tarkoitetussa mielessä asuttu. Lievään murhapolttoon syyllistyy myös tiettyjen pykälässä lueteltujen omaisuuslajien tuleen sytyttäjä. Näitä omaisuuslajeja ovat vilja, heinä- tai olkisuova, metsä, suo, työkalu-, polttopuu-, sysi-, hirsi-, lauta- tai muu tarvike- tai tavaravarasto tai vastaava. "
En tosin tiedä, mitä laissa sanottiin vuonna 1889, mutta murhapoltto toki oli jo rikos 1730-luvun laissakin.
Miettimään pistää myös tuo "etteivät murhapoltot pääsisi niin suureen valtaan kuin Laihialla muutamia vuosia takaisinpäin". Ilmeisesti Laihialla oli ollut 1880-luvun puolivälissä jokin tuhopolttojen sarja.
Nyt tietysti mieltä kutkuttaisi mennä katsomaan käräjäpöytäkirja vuodelta 1889, sanomalehdessä kun sanottiin, että asia menee välikäräjille. Ongelma vain on, että käräjäpöytäkirjat ovat Vaasan maakunta-arkistossa ja minä täällä Helsingissä. No, sitten kesällä - kun ei kerran ole pääsiäisenäkään auki.
Toinen mielenkiintoinen juttu on tämä pitäjän yhteinen paloapuyhtiö,
jota ilmeisesti voi pitää palolautakunnan esiasteena tai palovakuutusyhdistyksen. Näitä palovakuutusyhdistyksiähän on nykypäivänäkin esim. Lähivakuutusryhmän yhdistykset.
----------------------
Waasan Lehti newspaper from 9th Feb 1889 tells: In Orismala village, Isokyrö farmer Johan Trompari's drying barn was burned 1st Feb 1889 and it was an arson. Arsonist will be prosecuted in the court of law.
Yksi lehdistä on Waasan Lehti. Vuoden 1889 Helmikuun 9. päivän lehdestä löysin mielenkiintoisen jutun, joka koski isoisäni isoisää Juho Tromparia.
"Isonkyrön Orismalan kylästä helmikuun 6. päivänä meille kirjoitetaan:
Murhapoltto tapahtui kylässämme yöllä tämän kuun 1. päivää vastaan. Tulen uhriksi joutui nimittäin talokas Juho Tromparin riihirakennus, jossa paloi suvitou'on olkia n.20 kuorman vaiheille.
Rakennus oli Isokyrön pitäjän yhteisestä paloapuyhtiössä vakuutettu ainoastaan 200 markasta. Talokas J. Trompari tulee siis arvatenkin kärsimään tulipalon tähden vahinkoa. Pidetystä poliisitutkinnosta tuli asia jo siihen määrin selville, että epäilty otaksuttavasti tulee syylliseksi ja saa ansaitun tuomionsa kun asia otetaan oikeuden tutkittavaksi paikkoin tapahtuvissa välikäräjissä.
Toivottavaa olisi, että moisen ilkityön tekijä saisi ansaitun rangaistuksensa, etteivät murhapoltot pääsisi niin suuren valtaan kuin ne Laihialla muutamia vuosia takaisinpäin olivat."
Aluksi jäin miettimään termiä "murhapoltto". Laki muuttui vuonna 1995 ja alettiin käyttää termiä tuhotyö. Murhapoltosta tulee mieleen, että rakennuksessa pitäisi olla ihmisiä. Tosin noina aikoina kylät olivat tiiviitä ja tuli levisi äkkiä myös taloihin. Näin sanoi laki:
"Lievänlaatuinen murhapoltto on voimassa olevan lain 4 §:n mukaan sellaisen talon, rakennuksen tai aluksen tuleen sytyttäminen, joka ei ole 1 §:ssä tarkoitetussa mielessä asuttu. Lievään murhapolttoon syyllistyy myös tiettyjen pykälässä lueteltujen omaisuuslajien tuleen sytyttäjä. Näitä omaisuuslajeja ovat vilja, heinä- tai olkisuova, metsä, suo, työkalu-, polttopuu-, sysi-, hirsi-, lauta- tai muu tarvike- tai tavaravarasto tai vastaava. "
En tosin tiedä, mitä laissa sanottiin vuonna 1889, mutta murhapoltto toki oli jo rikos 1730-luvun laissakin.
Miettimään pistää myös tuo "etteivät murhapoltot pääsisi niin suureen valtaan kuin Laihialla muutamia vuosia takaisinpäin". Ilmeisesti Laihialla oli ollut 1880-luvun puolivälissä jokin tuhopolttojen sarja.
Nyt tietysti mieltä kutkuttaisi mennä katsomaan käräjäpöytäkirja vuodelta 1889, sanomalehdessä kun sanottiin, että asia menee välikäräjille. Ongelma vain on, että käräjäpöytäkirjat ovat Vaasan maakunta-arkistossa ja minä täällä Helsingissä. No, sitten kesällä - kun ei kerran ole pääsiäisenäkään auki.
Toinen mielenkiintoinen juttu on tämä pitäjän yhteinen paloapuyhtiö,
jota ilmeisesti voi pitää palolautakunnan esiasteena tai palovakuutusyhdistyksen. Näitä palovakuutusyhdistyksiähän on nykypäivänäkin esim. Lähivakuutusryhmän yhdistykset.
----------------------
Waasan Lehti newspaper from 9th Feb 1889 tells: In Orismala village, Isokyrö farmer Johan Trompari's drying barn was burned 1st Feb 1889 and it was an arson. Arsonist will be prosecuted in the court of law.
Kommentit